Verkostoprojektien arviointimalliTapio Koivisto:Laaturyhmä käynnisti toimintansaTyöelämän kehittämisohjelman asiantuntijaryhmä päätti joulukuussa 1997, että asetetaan laaturyhmä valtion tiede- ja teknologianeuvoston määrärahalla tuettavien verkostoprojektien arviointia varten.Laaturyhmän jäseninä ovat Eija Ahola VTT:stä, Pauli Juuti Johtamistaidon opistosta, Tapio Koivisto Tampereen Yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta, Kimmo Kuitunen ja Keijo Räsänen Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä Jukka Vesalainen Vaasan yliopistosta. Laaturyhmälle ennakkoon määritelty tehtävä on kaksitasoinen: yhtäältä seurata ja arvioida kyseessä olevalla määrärahalla tuettavien projektien etenemistä ja laatua sekä toisaalta arvioida verkosto-ohjelman laatua ja määrärahan kohdentumista kokonaisuudessaan. Koko verkosto-ohjelman osalta laaturyhmän tehtävänä on kiinnittää huomiota muun muassa verkosto-ohjelman merkitykseen yritysten toimintatapojen muutosten sekä työelämän sosiaalisten innovaatioiden syntymisessä ja leviämisessä. Projektikohtaisen arvioinnin osalta laaturyhmä tarkastelee ainakin kolmenlaisia seikkoja. Ensinnäkin kuinka projekteissa sovellettavat lähestymistavat ja kehittämismenetelmät soveltuvat. Toiseksi miten laadukasta on projekteissa käytettävien asiantuntijoiden toiminta. Kolmanneksi huomio kohdentuu projektien väli- ja lopputulosten tieteelliseen ja yhteiskuntapoliittiseen merkitykseen.
Kierrätettävä puheenjohtajuusLaaturyhmä raportoi puolivuosittain ohjelman asiantuntijaryhmälle väliarvioinneistaan ja mahdollisista kehittämisehdotuksistaan. Laajempi kokonaisarviointi verkosto-ohjelmasta ja verkostohankkeista esitetään arviointikauden päätyttyä 31.10.1999.Laaturyhmä on kokoontunut helmi-huhtikuussa 1998 kolme kertaa. Kokouksissa on sovittu muun muassa siitä, että ryhmän puheenjohtajuus kiertää. Kimmo Kuitunen hoitaa puheenjohtajuutta 1998 lokakuun loppuun saakka. Jukka Vesalainen jatkaa tästä maaliskuun 1999 loppuun ja Pauli Juuti vastaavasti lokakuun loppuun 1998. Palavereissa laaturyhmän jäsenet ovat keskustelleet myös toimintaperiaatteista: millaiseen arviointikäytäntöön ryhmä pyrkii, millaisiin lähestymistapoihin, menetelmiin arvioinnissa nojaudutaan, mikä on arvioinnin konkreettinen kiinnekohta ja fokus (yritykset, verkosto) jne. Arviointi voi perustua kolmeen erilaiseen malliin. Ensinnäkin on passiivinen, jälkikäteen toteava arviointimalli, joka on perinteinen tuomarinarviointi. Toisena vaihtoehtona on hyperaktiivisesti osallistuva toimintatutkimuksen malli. Kolmas mahdollisuus on puoliaktiivinen, konstruktiivis-kriittinen arviointimalli. Ryhmän jäsenten mielestä arviointi on käytännöllisesti mahdollista ja mielekästä suorittaa lähinnä kolmannen vaihtoehdon mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ryhmä pyrkii paneutumaan verkostoprojektien merkitykseen, toteutukseen ja etenemiseen prosessin eri vaiheissa. Ryhmä esittää näkemyksiä ja väliarvioita hankkeista projekteihin osallistuville. Tätä kautta kehityskulku rakentuu vuoropuheluprosessin luonteiseksi. Valittu lähestymistapa muistuttaa menetelmällisesti prosessievaluaatiota tai hollantilaista "constructive technology assesment" -lähestymistapaa.
Vuoropuhelua verkostohankkeiden ja laaturyhmän välilläVuoropuheluprosessin käynnistämiseksi kehittämisohjelman projektitiimi ja laaturyhmä järjestävät kesäkuun alussa 1998 workshop-tilaisuuden, jonka yhtenä tavoitteena on rakentaa keskusteluyhteys verkostoprojektien ja laaturyhmän kesken. Vuoropuheluprosessia pyritään jatkamaan ja syventämään mahdollisuuksien mukaan monin eri tavoin.Alustavasti on keskusteltu myös siitä, että laaturyhmän sisällä sovitaan ryhmän jäsenten kesken ensisijaisvastuut hankkeiden seurannasta. Jokainen laaturyhmän jäsen seuraa vähintään yhtä kummihanketta.
Laaturyhmä pyrkii kuuntelemaan, puhumaan ja oppimaan koko prosessin ajan. Ryhmä toivoo, että samanlainen avoin, oppimishaluinen, rakentavan kriittinen suhtautuminen muodostuu koko verkosto-ohjelman yhteiseksi nimittäjäksi.
[Ohjelma] [Ajankohtaista] [Kirjasto] [Toteuttajia ja rahoittajia] [Arviointi] [Yhteystiedot] |