Projektien itsearviointien alustavia tuloksia

Yleistä itsearvioinnista
Alustavia tuloksia
Vaikutukset työelämän laatuun ja tuottavuuteen
Vaikutukset työllisyyteen
Projektin onnistuminen
Ohjelman taloudellisen tuen merkitys
Ohjelman muun tuen merkitys

Yleistä itsearvioinnista

Johto, henkilöstö ja käytettävät asiantuntijat arvioivat kukin erikseen jokaisen kehittämisprojektin sen päätyttyä. Arviointi antaa kolmen eri osapuolen subjektiivisen kuvan projektista ja sen tuloksista lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Itsearviointimenettelyn tarkoitus on tuottaa tietoa ohjelman vaikutuksista suomalaisessa työelämässä ja tukea ohjelman jatkuvaa kehittämistä.

• Enemmän arvionnin toteutuksesta
• Itsearviointilomake (word-tiedostona)

Alustavia tuloksia

Hyväksytysti täytettyjä vastauslomakkeita on joulukuuhun 1999 mennessä saatu 409 kappaletta 158 projektista. Kyseinen määrä vastaa noin 66,5 prosentin osuutta odotettavissa olevien vastausten määrästä. Tuloksia voidaan näin ollen pitää melko hyvin lopullisia tuloksia ennakoivina.

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa:

• tuottavuutta ja työelämän laatua koskevat vaikutukset ovat positiivisia
• eri vastaajaryhmien (johto, henkilöstö, asiantuntija) välillä ei ole suuria eroja
• kehittämisprojektin vaikutus työvoiman määrään on positiivinen pitkällä aikavälillä, erityisesti teollisuudessa
• kehittämisprojektien toteutus on onnistunut hyvin, aikataulussa pysyminen on tuottanut eniten ongelmia
• ohjelman tuella on ollut merkittävä lisäarvo projekteille

Vaikutukset tuottavuuteen ja työelämän laatuun

Projektien vaikutuksia tuottavuustekijöihin pitävät kaikkien ryhmien vastaajat voittopuolisesti myönteisinä, sillä 60-80 prosenttia vastaajista katsoo projektin parantaneen selvästi tai jonkin verran kaikkia viittä kysyttyä tuottavuustekijää.

Projektien yleisimmin nähdyt myönteiset vaikutukset koskevat kehittämisaktiivisuutta työpaikalla ja tiimimäistä työskentelyä. Peräti noin 90 prosenttia vastaajista katsoo näiden parantuneen projektin myötä.
Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoo johdon ja henkilöstön yhteistyön sekä henkilöstön mahdollisuuden kehittää ammattitaitoaan parantuneen selvästi tai jonkin verran. Noin 70 prosenttia vastaajista katsoo sosiaalisten suhteiden parantuneen.

Lähes 60 prosenttia vastaajista katsoo henkisen hyvinvoinnin parantuneen ja yli kolmannes myös fyysisten työolojen. Nuorten- ja ikääntyvien aseman sekä sukupuolten tasa-arvon parantumiseen uskoo tätä harvempi, mikä selittyy sillä, etteivät nämä ole olleet suoranaisina tavoitteina kovin monessa projektissa.
Kehittämisprojektin vaikutukset kielteisinä näkevien osuus ei minkään alueen osalta ylitä 10 prosenttia.

Vaikutukset työllisyyteen

Teollisuuden ja yksityisten palveluiden sektorin vastaajista 31 prosenttia uskoo pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yritystensä henkilöstön määrän lisääntyvän ja 46 prosenttia arvioi projektin turvaavan nykyiset työpaikat. Vastaavasti julkisella sektorilla luvut ovat 15 ja 42 prosenttia.

Projektin onnistuminen

Kaikkien ryhmien vastaajat antavat projektista varsin hyvän yleisarvosanan, sillä lähes 90 prosenttia katsoo projektin onnistuneen erittäin tai melko hyvin tavoitteiden saavuttamisen, käytettyjen asiantuntijoiden toiminnan ja sovellettujen menetelmien osalta.

Kustannusarvion toteutumisen osalta näin katsoo hieman alle 80 prosenttia ja aikataulussa pysymisen osalta hieman yli 80 prosenttia vastaajista. Toisaalta kuitenkin noin 20 prosenttia vastaajista katsoo aikataulussa pysymisen onnistuneen melko tai erittäin huonosti.

Ohjelman taloudellisen tuen merkitys

Vastaajista noin 75 prosenttia katsoo ohjelman myöntämällä taloudellisella tuella olleen erittäin tai melko paljon merkitystä tavassa, jolla projekti toteutettiin. Tulos on sama koskien projektin aikataulua ja käynnistymistä. Yli 60 prosenttia vastaajista katsoo projektilla olleen erittäin tai melko paljon merkitystä tavoitteiden asettamisen osalta. Valtaosa siis katsoo taloudellisen tuen tuoneen merkittävästi lisäarvoa projektille kysytyn kolmen osion osalta.

Ohjelman muun tuen merkitys

Runsas puolet vastaajista pitää tärkeänä projektitiimin tukea ja kommentteja projektin suunnitteluvaiheessa. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että projektitiimin tuki toteutusvaiheessa on ollut tärkeätä. Vuorovaikutuksen ohjelman muiden projektien kanssa näkee tärkeäksi vain joka kolmas vastaaja.

Vastaajista yli 40 prosenttia katsoo, että ohjelman kautta saadut kontaktit muihin asiantuntijoihin ovat olleet tärkeitä. Yli 80 prosenttia vastaajista pitää ohjelmassa mukanaoloa erittäin tai melko tärkeänä kehittämismyönteisyyttä organisaatiossa edistävänä tekijänä. Vastaajista kaksi kolmasosaa pitää ohjelmassa mukanaolosta saatua positiivista julkisuuskuvaa merkitykseltään tärkeänä.

[Ohjelma] [Ajankohtaista] [Kirjasto] [Toteuttajia ja rahoittajia] [Arviointi][Yhteystiedot]    Päivitetty 16.12.1999