Maa ja metsätalous Teollisuus ja rakennustoiminta Yksityiset palvelut Kuntasektori		Valtiosektori Muut Kaikkien tiivistelmät Takaisin

Savo Oy: Verkoston palvelusolu ja työparityöskentely - yhteistyön kehittäminen teollisessa arvoketjussa (1997)

Yrityksen nimi:
Savo Oy

Yhteystiedot:
Savo Oy
Jarmo Suominen
Hannu Nisula
Muuntotie 1, 01510 VANTAA
Puh: 09-870 1006

Asiantuntija:
VTT Automaatio
PL 1301, 02044 VTT
Magnus Simons
Puh: 09-456 6528
sähköposti: magnus.simons@vtt.fi

Magnus Simons, VTT Automaatio
Kimmo Tarvainen, VTT Automaatio
Hannu Nisula, Savo Oy
Jarmo Suominen, Savo Oy

1 Johdanto

Tässä artikkelissa käsitellään Savo-verkostossa vuonna 1997 toteutetun kehitysprojektin tuloksia. Savo Oy on keittiö- ja huonekaluteollisuuden heloja toimittava tukkukauppa. Yritys on yhdessä neljän suomalaisen ja ulkomaalaisen yhteistyöyrityksen kanssa kehittänyt yritysten välisiä suhteita työparityöskentelyn avulla sekä muokannut oman organisaationsa rakennetta teollisen verkoston palvelusoluihin perustuvaksi soluorganisaatioksi. VTT Automaation asiantuntijat ovat olleet tukemassa kehitysprosessia.

Verkostoitumisen muodot ja siitä saatava hyöty ovat tämän artikkelin tarkastelun kohteena. Luvussa 2 käydään läpi Savo-projektin kokemuksia. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä tukkukaupan muuttuvasta roolista ja työparityöskentelyn vaikutuksesta verkostoitumiseen.

2 Työparityöskentelyn käynnistäminen: tapaus Savo-verkosto

Tutkimusprojektin keskipisteenä on ollut Savo Oy. Lisäksi projektiin valittiin mukaan neljä yhteistyökumppania, joiden kanssa yritys on aikaisemmin ollut vuorovaikutuksessa. Nämä olivat asiakasyritys AKA-Kaluste Oy Suomesta sekä kolme tavarantoimittajaa: Mever Oy Suomesta, Nehl GmbH Saksasta ja Grass AG Itävallasta.

Savo Oy on 18 hengen nopeasti kasvava pk-yritys: tukkuliike, joka toimittaa heloja keittiö- ja huonekalualan teollisuudelle. Yrityksellä on toimipisteet Vantaalla, Seinäjoella ja Tartossa. Vantaan toimipisteessä työskentelee 11 henkilöä johto mukaan laskettuna. Tämä on yrityksen keskipiste ja siellä sijaitsee johdon lisäksi yrityksen varasto, jonka kautta kauppatavara pääosin liikkuu myös Seinäjoen ja Baltian myyntialueille. Yrityksen asiakkaat löytyvät pääasiassa Suomesta, mutta Baltian maat ja Venäjä ovat kasvavia markkinoita. Tässä yritys toimii ns. gate way -periaatteella mahdollistaen kustannustehokkaita ja luotettavia toimituksia suomalaisille ja eurooppalaisille helatuottajille uusilla markkinoilla. Toiminnassa on pystytty antamaan pienille suomalaisille helavalmistajille mahdollisuus viedä helojaan alueille, joihin heillä ei ole omia yhteyksiä. Savo Oy:n tavarantoimittajat ovat suurilta osin isoja ulkomaalaisia helavalmistajia. Tärkeitä partnereita löytyy Suomen lisäksi Itävallasta, Italiasta ja Saksasta.

Savo Oy pyrkii palvelemaan joustavasti asiakkaitaan nopeilla, luotettavilla ja oikea-aikaisilla tavarantoimituksilla. Yritys on tunnettu ennen kaikkea siitä, että se tuo kansainvälisiltä markkinoilta uusia tuotteita ja ideoita asiakkailleen. Tiedon siirto toimii myös toisin päin: Savo vie suomalaisia tuoteideoita ulkomaalaisille partnereille valmistettaviksi. Yrityksellä on myös omaa tuotekehitystoimintaa ja se valmistuttaa omia konstruktioita pääasiassa suomalaisilla partnereilla. Myös asiakkaiden suuntaan muodostetaan ns. partnership-suhteita.

Savon tuotteet ovat keittiön ja huonekalujen heloja. Ne ovat pääasiassa design-tuotteita, jotka suomalaiset keittiö- ja huonekaluvalmistajat jalostavat osaksi omia tuotteitaan. Esimerkkinä tästä ovat keittiöiden halogeenivalaisimet. Savo hakee maailmalta myös uusia helaratkaisuja, jotka yksinkertaistavat keittiötuotteiden ja huonekalujen toimintoja tai niiden valmistusta.

Projektin lähtökohtana oli aikaisempi yhteistyö Savo Oy:n ja VTT Automaation välillä osana Harjavalta Oy:n Puustelli-verkoston kehittämishanketta (ks. Kuivanen ja Hyötyläinen 1997). Kyseisessä projektissa syntyi työpari-ajatus ensiksi Savon oman organisaation kehityskeinona ja myöhemmin Savon ja Harjavallan välisen toiminnan kehittämiseen.

Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli verkostossa toimivan tukkukaupan palveluasteen nostaminen päivittäisten tavarantoimitusten, tuotekehityksen tukemisen ja toiminnan suunnittelun osalta.

2.1 Savo Oy:n palvelusoluorganisaatio ja työparit

Savo Oy ja VTT Automaatio kehittivät yhdessä teollisen verkoston palvelusolun mallin, jossa keskeisenä päämääränä oli kommunikoinnin ja koordinoinnin tehostaminen yritysverkostossa. Perustana olivat Savo Oy:öön muodostetut palvelusolut ja projektiin valittujen yritysten välille muodostetut työpari-suhteet. Projektissa Savo Oy:öön muodostettiin kahdenlaisia soluja. Toiset solut keskittyvät päivittäisiin toimintoihin ja toiset pidemmän aikavälin suunnitteluun. Kuvassa 1 on esitetty Savo Oy:n palvelusoluorganisaation malli sekä työpari-ajattelun idea.

2.1.1 Päivittäiset toiminnot

Päivittäiset toiminnot -solut ovat vastuussa päivittäisten toimintojen suorittamisesta asiakkaille ja toimittajille. Niiden yksi keskeinen periaate on toimintojen jatkuva kehittäminen niin solujen sisällä kuin verkoston yritysten välillä. Solujen päämääränä on palvella joustavasti ja tehokkaasti avainasiakkaita ja toimittajia. Myös normaalista poikkeavien toimitusten hallinta työpariajattelun kautta on yksi solujen tehtävistä. Solujen on tarkoitus käyttää toiminnassaan yksinkertaisia työvälineitä, joiden avulla tuetaan kommunikaatiota verkoston osapuolten kesken.

Kuva 1. Verkoston palvelusolu -projektin yritysverkosto ja työpari-idea.

2.1.2 Pitkän aikavälin suunnittelu

Pitkän aikavälin suunnittelu -solu on vastuussa strategisesta kehittämisestä Savo Oy:ssä ja avainasiakkaiden tuotekehityksen tukitoiminnoissa. Myynti- ja ostotoimintoja suunnitellaan yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. Solu pyrkii järjestämään 'workshoppeja' yleisistä aiheista kahden tai useamman verkostoyrityksen välillä. Keskusteluteemat valitaan yhdessä tehtyjen ns. toimintaympäristöanalyysien pohjalta, mikäli löydetään sopivia yhteisiä kehittämisen osa-alueita. Verkostopartnerien avulla solu pystyy keräämään tehokkaasti informaatiota ja tarjoamaan tarvittavan informaation ja palvelut asiakasyrityksilleen.

2.1.3 Työparit yritysten välillä

Työpariajattelu perustuu yritysten valmistuksen ja logistisen ketjun osapuolten tarpeisiin. Lähtökohtana on, että solu- ja tiimityön yleistyessä työntekijöille annetaan yhä enemmän liikkumavaraa päättää omasta työstään, sen ohjaamisesta ja kehittämisestä. Tämä mahdollistaa sen, että työntekijä voi toimia kontaktihenkilönä myös solusta tai tiimistä ulospäin jopa yritysrajojen yli. Työntekijä ottaa näin roolin, joka perinteisesti on ollut joko työnjohtajalla tai ostajalla. Hyötyä tästä toimintatavasta saadaan ennen kaikkea erikoistilanteiden hoitamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Suorat yhteydet organisaatioiden välillä vähentävät odotusaikaa ja mahdollistavat työtä koskevien asioiden käsittelyn parhaimmilla mahdollisilla tiedoilla. Työpari on kahden solun tai tiimin välinen kontakti ja sille keskitetään tehtäviä, jotka muuten olisivat vaatineet useiden henkilöiden osallistumista.

Työpareja muodostetaan kahden organisaation välisen kommunikoinnin tehostamiseksi. Työparin muodostaa kaksi henkilöä kahdesta yrityksestä tai organisatorisesta yksiköstä. Työparin tehtävänä on toimia tiiviissä yhteistyössä keskenään suorittaen operatiivisia työtehtäviä sekä toiminnan suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Työpari nivoo tällä tavalla kahden yrityksen toimintaa toisiinsa omalla toiminnallaan.

Työparin jäsenellä on takanaan oma solu. Oma organisaatio voi myös olla joukko ihmisiä yrityksen eri yksiköistä. Tärkeintä on, että oma organisaatio on olemassa ja että sen jäsenet ovat tietoisia työparin toiminnasta.

Työparin jäsen tarvitsee joskus konkreettista tukea erilaisissa tehtävissä. Valmentajan rooliin kuuluu kouluttaa työparia työparityöskentelyyn, ratkaista vaikeita ongelmia työparin kanssa sekä varmistaa, että työparityöskentely jatkuu myös työparin kokoonpanon muuttuessa.

Kahden organisaation välinen yhteistyö sisältää operatiivisia työtehtäviä sekä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Työparityöskentelyn tavoitteena on, että työpari pystyy suorittamaan yhteistyön luonteen ja työparin kokemuksen perusteella järkevän osan tästä yhteistyöstä. Organisaatioiden välillä tehdään yhteistyötä myös työparin ulkopuolella, kuitenkin niin että tämä työ koordinoidaan työparin työn kanssa.

Savo Oy:n tavoitteena on muodostaa verkostoon työpareja kaikkien keskeisten asiakkaidensa ja toimittajiensa välille. Tähän asti esimerkiksi tuotekehityksen tukea on annettu ainoastaan pienelle määrällä avainasiakkaita. Työparimalliin rakentuva organisaatio mahdollistaa lisää resursseja palveluasteen nostamiseksi muidenkin asiakkaiden ja toimittajien kanssa.

2.2 Yhteistyön käynnistäminen verkostoyritysten kanssa

Verkoston palvelusolu -projekti käynnistettiin verkoston päämiehen Savo Oy:n ja tutkijoiden yhteistyössä tekemällä verkostoanalyysilla. Analyysi koostui verkoston toimintaympäristöanalyysista, toiminnan kuvaamisesta ja sen ongelmien ja kehitystarpeiden selvittämisestä päämiehen näkökulmasta. Verkostoanalyysissa muodostettiin näkemys Savon liiketoimintaympäristön tilanteesta ja siihen vaikuttavista muutospaineista. Tältä pohjalta listattiin kehitystarpeita ja tarkennettuja kehitystoimenpiteitä, joilla muutospaineisiin pystytään vastaamaan.

Kuva 2. Perinteinen yhteistyö ja työparityöskentely.

Verkostoanalyysia täydennettiin mallintamalla verkoston yritysten yhteydet tilaus-toimitus -prosesseissa. Tämä havainnollisti erilaiset toimintatavat eri yritysten välillä ja nosti esiin tarpeen yhtenäistää toimintatapoja. Savo Oy:n verkostoanalyysin pohjalta verkoston yritykset laativat vastaavat analyysit, joissa toimintoja tarkasteltiin kyseisten yritysten näkökulmasta. Kaikki analyysit ja mallit koottiin lopuksi yhteen verkostoanalyysiraportiksi. Analyysivaihe antoi hyvän pohjan myöhemmin muodostettavien yritysten välisten yhteyksien luomiseen ja loi pohjan verkoston kehittämistoimenpiteille. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu lyhyesti projektin toteutusvaiheessa muodostetuista työpari-yhteyksistä saatuja kokemuksia ja kerrottu, kuinka yhteistoiminnan kehittäminen yritysten välillä organisoitiin.

2.2.1 Mever Oy: kotimainen tavarantoimittaja

Mever Oy on perustettu vuonna 1984 ja se sijaitsee Lapualla. Vuonna 1996 yrityksen henkilöstömäärä oli noin 15 henkeä. Mever Oy valmistaa lankatuotteita keittiöihin ja kotitalouksiin. Tyypillisiä tuotteita ovat kuivauskaapin ritilät, lankakorit sekä jätevaunut ja -astiat. Savo Oy on yksi sen viidestä suurimmasta asiakkaasta ja yritys oli valmis sitoutumaan projektin tavoitteisiin.

Projekti käynnistyi tutkijoiden ja Savo Oy:n henkilöstön järjestämällä tapaamisella Mever Oy:ssä. Työntekijöitä haastateltiin ja suunniteltiin työparien kokoonpanot. Myöhemmin työparien osapuolet tapasivat toisensa ja pääsivät yhdessä keskustelemaan ja ratkaisemaan esille nousseita kehitysideoita.

Yritysten yhteistyössä löydettiin työparityöskentelyn kautta nopeasti joukko kehitysideoita, joita voitiin heti toteuttaa. Esimerkkinä tällaisesta kehityskohteesta oli selkeämpien merkintöjen käyttöönotto lähetysten pakkausvaiheessa. Toinen esimerkki oli toimituksissa käytetty lavatyyppi, joka vaihdettiin kummallekin sopivaksi. Muita kehitystoimenpiteitä olivat mm. parempi sisäinen laadunseuranta ja yhteisten tilauskoodien käyttöönotto.

Nykyään Mever Oy:n varastosta otetaan yhteyttä esim. puhelimitse Savo Oy:n vastaavaan varastotyöntekijään, mikäli on jotain kysyttävää toimituksesta. Vastaavasti ostotilausten käsittelyssä asianomaiset henkilöt kommunikoivat keskenään.

Pitkän aikavälin suunnittelussa Savo ja Mever ovat yhdessä kehittäneet uusia tuotteita mm. projektiin osallistuvalle asiakasyritykselle AKA-Kalusteelle. Samoin on sovittu yritysjohdon avulla toimintatapoja päivittäisen toiminnan tasolla ilmenneisiin kehityskohteisiin.

2.2.2 Grass AG: monikansallinen helatoimittaja

Itävaltalainen Grass AG on huonekaluteollisuuteen saranoita ja laatikkojärjestelmiä valmistava monikansallinen yritys, jonka tuotannosta viennin osuus on yli 97 %. Työntekijöitä yrityksellä on yli 1 000. Grass AG on sarjatuotantoon keskittynyt yritys, joka on jo pitkään ollut Savon tärkein tavarantoimittaja.

Projektin kuluessa tutkijat ja Savo Oy:n ostoista ja kehitystoiminnasta vastaavat henkilöt ovat vierailleet kahdesti Grass AG:ssa. Lisäksi Grass AG:lta on vierailtu Suomessa kaksi kertaa. Haastavaa työparikäytännön ja yhteistyösuhteiden käynnistämisessä oli se, että nämä kaksi yritystä olivat niin erilaisia. Yritykset ovat täysin eri kokoisia ja yrityksissä on eri kulttuuri ja kieli. Lähtökohtana oli saada tavarantoimittaja ottamaan paremmin huomioon asiakkaiden alueelliset (Skandinavia) toiveet, jotka eroavat hieman keskieurooppalaisista tarpeista.

Pitkän aikavälin suunnittelussa pystytään työparisuhteiden ansiosta nykyään välittämään entistä paremmin informaatiota markkinoista kumpaankin suuntaan. Vaihtamalla todelliset yhteyshenkilölistat kummastakin yrityksestä tiedon kulku ja asiointi oikean henkilön kanssa parantui oleellisesti. Sovittiin ennakkotilauskäytännöstä tietyille avaintuotteille, joita vastaavasti Grass AG:n myyntisihteeri seuraa erityisen tarkasti. Mikäli toimituksessa tai tuotannossa tulee muutoksia, työparit kommunikoivat välittömästi suoraan keskenään. Työpari suunnittelee tilaustarvetta yhdessä muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Savo Oy kerää tietoa markkinoista, asiakkaiden tarpeista, laatuvaatimuksista sekä uusista ideoista ja toimittaa ne määrätyin aikavälein Grass AG:lle. Vastaavasti tehdas informoi jo hyvissä ajoin tulevista tuoteuutuuksista, jotta niiden markkinoinnin suunnittelu voidaan aloittaa mahdollisemman aikaisin. Tätä toimintamallia tullaan jatkossa monistamaan tehtaan muidenkin eri maiden edustajien kanssa. Näiden kehitystoimenpiteiden lisäksi projektin avulla Savon asema Grass AG:n globaalisessa verkossa vahvistui projektin aikana. Savo Oy pääsee osallistumaan Grass AG:n vuosittaisiin tapaamisiin tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa ja vaikuttamaan tapaamisissa käsiteltävien asioiden valmisteluun.

Päivittäisessä toiminnassa saatiin aikaan selvää kehitystä yhdenmukaistamalla tilaustenkäsittelyn menettelytapoja, esimerkkinä yhteiset lähetenumerot. Kiireiset projektitilaukset sovittiin tilattavaksi erikseen, koska Grassilla on mahdollista priorisoida tilauksia. Grass AG:n myyntisihteeri toimittaa säännöllisesti tuotantolistan ja avoimet tilaukset listan Savo Oy:lle kommentoitavaksi. Erityisen hyväksi havaittiin henkilökohtainen kontakti yritysten päivittäisessä toiminnassa olevien työntekijöiden välillä.

2.2.3 AKA-Kaluste Oy: kotimainen keittiöitä myyvä pk-yritys

AKA-Kaluste Oy on suomalainen keittiötoimittaja. Yritys sijaitsee Uudellamaalla, Tuusulan Kellokoskella ja työntekijöitä sillä on noin 15. AKA-Kalusteen toiminta perustuu paljolti alihankintaan. Hinnaston ja esitteen mukainen tuotevalikoima pidetään omassa varastossa, josta tuotteet pystytään toimittamaan asiakkaille muutamassa päivässä. Vienti keskittyy pääasiassa Venäjälle suurehkoina kokonaistoimituksina. Baltiaan viedään yksittäiskeittiöitä. Kotimaahan yritys myy yksittäiskeittiöitä sekä kokotalon kalusteita rivitalokohteisiin.

Yhteistyössä AKA-Kalusteen kanssa toiminnan painopiste on pitkän aikavälin suunnittelussa. AKA-Kalusteelle on yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa suunniteltu useita uusia tuotteita. AKA-Kalusteen toimintaperiaatteesta johtuen perushelat hankitaan suurissa kertaerissä tietyllä toimitusajalla. Rahtikustannusten optimoimiseksi tulee tuote-erä yhdessä Savo Oy:n varastotäydennyksen kanssa ja se toimitetaan välittömästi AKA-Kalusteelle.

Päivittäinen toiminta muodostuu pienistä keittiövarustetäydennyksiä tuotteista, jotka eivät ole AKA-Kalusteen omassa varastossa. Projektissa sovittiin yhdessä toimintamalli ja tilauskäytäntö, jotta varmistetaan oikea-aikainen toimitus asiakkaalle. Toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen vastaamaan entistä paremmin kuluttajan muuttuvia tarpeita.

2.2.4 Nehl GmbH: saksalainen perheyritys

Nehl GmbH on saksalainen huonekaluteollisuuteen erilaisia muoviosia valmistava yritys. Työntekijöitä yrityksellä on noin sata ja tuotanto rakentuu pääasiassa pitkälle automatisoiduista ruiskupuristuskoneista. Yrityksen toimintamalli perustuu joustavaan tuotantoon ja asiakaslähtöisyyteen sekä nopeisiin toimituksiin.

Nehl GmbH:n kanssa yhteistyön kehittäminen on painottunut pääasiassa pitkän aikavälin suunnitteluun. Yritykset ovat kehittäneet yhteistyössä mm. uuden tuotevaihtoehdon Suomen markkinoille ja kartoittaneet markkinoille parhaiten soveltuvia tuotemixejä. Asiakaskohtaiset pakkaukset ja rahdin kokonaisvaltainen etukäteissuunnittelu ovat parantaneet Savo Oy:n kilpailukykyä kiristyvillä markkinoilla. Tavarantoimittajan tuki antaa todellisen mahdollisuuden kehittää markkinointia yhteistyössä myös tulevaisuudessa.

Päivittäinen toiminta yritysten välillä on toiminut jo ennestään hyvin, tärkeää oli yritykseen tutustuminen. Sovittiin yhteyshenkilöt, työparit, hoitamaan ja kehittämään tilaustenkäsittelyä. Henkilökohtaiset kontaktit ovat edelleen parantaneet Nehl GmbH:n palvelua ja tiedonkulkua myös ongelmatilanteissa. Hyvin sujuva päivittäinen toiminta on kehittänyt automaattisesti Nehl GmbH:n ja Savo Oy:n välistä yhteistyötä kokonaisuutena.

2.3 Savo Oy:n palvelusoluorganisaatio

Projektin kuluessa on huomattu selvästi, että työparityöskentelyä on kahdella eri tasolla, pitkän aikavälin suunnittelussa ja päivittäisessä toiminnassa. Pitkän aikavälin työparit keskittyvät asiakas- ja päämiessuhteiden hoitoon ja pitkän aikavälin suunnitteluun samoin kuin uusien tuotteiden ja trendien käsittelyyn. Päivittäisen toiminnan työparit keskittyvät yritysten välisten päivittäisten rutiinien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tältä pohjalta Savolle on luotu soluorganisaatio, joka pyrkii yrityksen sisällä sovittamaan yhteen nämä toiminnot.

Pitkän aikavälin suunnittelu -solu keskittyy asiakas- ja päämiessuhteiden hoitoon ja workshop-tyyppiseen toimintaan niiden kanssa. Solulle kuuluu myös kehitystoiminnan organisointi ja päätöksenteko. Markkinointisolulle kuuluvat markkinointiasiat ja Taloussolun alaan talous- ja hallintoasiat. Päivittäisen toiminnan soluja on muodostunut kolme: ostosolu, kotimaan myynti- ja varastointisolu sekä vientisolu.

Vientisolusta on erittäin hyviä kokemuksia. Jo toisessa solukokouksessa saatiin sovittua toimintatavat, jotka selkeyttävät vanhaa käytäntöä oleellisesti. Alkuvaiheessa solukokouksissa oli mukana Viron tytäryhtiön tilaukset hoitava henkilö ja myös tytäryhtiölle menevien lähetysten kuljettaja. Aiemmin tilaukset tulivat viime hetkellä ja niitä täydennettiin kuljetuksen lähtöön asti. Solukokouksessa päätettiin käytännöstä, jossa tilaus tulee viimeistään kaksi päivää ennen sovittua kuljetusajankohtaa.

Ostosolu on muodostettu tukemaan päivittäistä ostotoimintaa. Sille kuuluu ostotilausten lisäksi varaston hallinta, toimitusten optimointi, pakkaukset ja jälkitoimitusten hallinta. Ostosolua tukee edelleen pitkän aikavälin suunnittelu -solu.

Projektin aikana toimintaa käynnistettiin vientisolun lisäksi kotimaan päivittäiset toiminnot -soluissa, taloussolussa ja pitkän aikavälin suunnittelu -solussa. Solujen toiminnan jatkokehittämisestä ja vakiinnuttamisesta vastaa yrityksen oma henkilökunta vuoden 1998 aikana. Savo Oy jatkaa yhteistyötä projektissa mukana olleen kehitysinsinöörin kanssa. Kuvassa 3 on esitetty projektin aikana Savo Oy:öön muodostunut palvelusoluorganisaation ja työparien malli.

3 Johtopäätökset

Verkoston palvelusoluorganisaation ja työparien toteuttaminen Savo Oy:ssä ja verkoston muissa yrityksissä on tuonut uutta näkemystä verkostoitumisen edellytyksistä ja toimintatavoista. Projekti on valottanut tukkukaupan monipuolista roolia teollisessa yritysverkostossa ja antanut uutta tietoa yritysten välisten kontaktien organisoinnista. Työpariajattelun hyödyntäminen Savo-verkostossa osoitti yritysten välisten monitasoisten henkilösuhteiden luonnin tarpeellisuuden ja antoi kuvan niiden muodostamisesta.

Kuva 3. Savo Oy:n palvelusolu-organisaation rakenne.

Savo Oy:n rooli tukkukauppana teollisessa verkostossa on monipuolinen tavarantoimittajien sekä keittiö- ja kalustevalmistajien palveleminen. Perinteisen tukkukauppatoiminnan lisäksi yritys tarjoaa sekä verkoston yritysten toiminnan ja tuotannon suunnitteluun että tuotekehitykseen liittyviä palveluja. Projektissa toiminnan suunnittelun näkökulma korostui ennen kaikkea yhteistyössä itävaltalaisen Grass AG:n kanssa. Tuotekehitykseen liittyvää toimintaa löytyi yhteistyöstä Mever Oy:n ja AKA-Kalusteen kanssa. Näillä alueilla pystyttiin hyödyntämään toisten ydinosaamista ja jopa luomaan uutta liiketoimintaa. Yhdistämällä Savo Oy:n markkinatuntemus ja kaupallistamiseen liittyvää osaamista Mever Oy:n ja Nehlin tuotannolliseen osaamiseen on yhdessä luotu uusia tuotteita.

Myös toiminnan ohjauksessa on Savo Oy:n rooli merkittävä. Verkostosta löytyy monta eri tapaa ohjata toimintaa, ja eri osapuolten lähtökohdat, tavoitteet ja kehitystahti poikkeavat toisistaan. Verkoston kokonaislogistiikan ohjauksen kannalta on tärkeää, että tieto eri osapuolten tilaus- ja tarjouskannoista siirtyy eteenpäin verkostossa. Verkostoitumisella luodaan kanavia tämän tiedon siirtämiseen, mutta vielä tärkeämpää on, että verkostoitumisen kautta syntyy tarvittava luottamus yritysten välille ja että jaetaan toisille osaamista tietojen hyödyntämiseen. Savo Oy on työllään saavuttanut luotettavan yhteistyöpartnerin aseman sekä toimittajien että asiakkaiden silmissä. Verkoston palvelusoluorganisaation ja työparityöskentelyn avulla pyritään jatkossa nostamaan esille tämä piirre toiminnasta.

Savo-projekti osoitti myös sen, että verkostoituminen on henkilösuhteiden luomista organisaatioiden välillä ja niiden sisällä. Tavoitteena on luoda sellaiset suhteet, että kaikissa organisaatiossa ymmärretään omaa ja toisen työtä samalla tavalla. Työpariajattelu osoittautui projektissa erittäin tehokkaaksi keinoksi uusien henkilökohtaisten suhteiden luontiin siellä, missä näitä suhteita ei aikaisemmin ollut olemassa. Suorat yhteydet Savon varastosta toimittajiin ja asiakkaisiin tuottivat projektissa nopeasti parannuksia: pystyttiin nopeasti määrittelemään uusia molempien osapuolten resursseja säästäviä toimintatapoja. Työparityöskentelyn muodostamat uudet henkilösuhteet tekivät yritysten väliset rajapinnat monitasoisiksi. Yhteenvetona voidaan sanoa, että asioiden hoitaminen tuttujen ihmisten kanssa on huomattavasti tehokkaampaa kuin tuntemattomien. Vierailut työparien työpaikoilla ovat tässä mielessä varsin kannattavia.

Kahden yrityksen verkostoituminen keskenään riippuu yhteistyön luonteesta. Henkilösuhteita on luotava siellä, missä ne parhaiten palvelevat yritysten yhteistyötä. On myös otettava huomioon, että verkostoituminen sinänsä on työtä, joka vaatii resursseja. Verkostoitumista suunniteltaessa on siis mietittävä kenen kanssa verkostoidutaan ja millaisilla henkilöresursseilla verkostosuhteet hoidetaan. On otettava huomioon sekä toisen että oman organisaation rakenne ja toimintatavat. Toimintoja kuten johto, myynti, tuotesuunnittelu, osto, toiminnan- ja tuotannonohjaus organisoidaan eri tavalla erilaisissa yrityksissä ja tämän takia kahden yrityksen väliset yhteydet ovat aina ainutlaatuiset. Työparien suunnittelussa on myös otettava huomioon, että niitä luodaan sinne, missä on olemassa riittäviä edellytyksiä työparitoiminnalle ja henkilösuhteiden luonnille. Edellytyksiä ovat mm. että työparin jäsenet ovat tasapuolisia ja ymmärtävät toistensa asioita, on olemassa selkeä tarve yhteistyön tiivistämiselle ja yhteistyö on jatkuvaa.

Työparin jäsen on oman yrityksensä rajapinta toiseen yritykseen. Työparityöskentelyn tehokkuus riippuu siitä, kuinka itsenäisesti työpari pystyy suorittamaan tehtäviään. Itsenäinen työskentely edellyttää, että on riittävästi tietoa oman yrityksen tai yksikön toiminnasta ja että työparin jäsenellä on tarvittavat valtuudet tehdä päätöksiä. Tähän työparin jäsenet tarvitsevat oman organisaationsa tuen. Savo Oy:ssa laadittiin sisäisesti verkostoitunut soluorganisaatio antamaan tukea työpareille. Käytännössä työparit ja niiden toiminnasta saadut kokemukset ovat lähtökohtana soluorganisaation jäsentämiselle. Tiedon ja valtuuksien lisäksi oma organisaatio voi rohkaista työparin jäsentä ottamaan yhteyttä toiseen osapuoleen tai esimerkiksi käymään vierailemassa toisessa yrityksessä. Erään Savon työntekijän mukaan hänen itseluottamuksensa on kasvanut työparitoiminnan aikana, koska hän on huomannut pystyvänsä hoitamaan asioita itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Tällä tavalla työ on nopeutunut ja työn tehokkuus kasvanut.

Työparityöskentelyn tuomat hyödyt vaihtelivat projektissa työpareittain. Uusien projektissa luotujen työparien tuomat hyödyt olivat suurilta osin ns. turhan työn vähentämistä. Työparit vaihtoivat tietoa ja suunnittelivat yhdessä uusia tapoja hoitaa yhteisiä tehtäviä. Ydinosaamisen hyödyntäminen ja uuden liiketoiminnan luominen projektin aikana tapahtuivat pääosin jo aikaisemmin toimineiden työparien kesken. Edellytyksenä oli keskinäinen luottamus ja se, että näiden työparien jäsenillä oli omassa organisaatiossaan sellainen asema, koulutus ja kokemus, joka mahdollisti uuden liiketoiminnan suunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon.

Lähteet

Kuivanen, R., Hyötyläinen, R. 1997. Kohti uudenlaisia yritysverkostoja. Monenkeskisen verkostoyhteistyön kehittäminen. Espoo: VTT Tiedotteita 1830.