Maa ja metsätalous Teollisuus ja rakennustoiminta Yksityiset palvelut Kuntasektori		Valtiosektori Muut Kaikkien tiivistelmät Takaisin

Terveyskeskuspalvelujen kehittämisprojekti Palokan terveydenhuollon kuntayhtymässä

Organisaation nimi:
Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä

Yhteystiedot:
Maija-Leena Leskinen
PL 16
40271 PALOKKA
Puh. 014 - 336 6810
GSM 050 - 590 1003
E-mail maija.leskinen@palokkatk.fi

Kehittämisprojekti 1.10.1997-30.9.1999

Maija-Leena Leskinen:

TIIVISTELMÄ

Palokan terveydenhuollon kuntayhtymässä aloitettiin lokakuussa 1997 laaja terveyskeskuspalvelujen kehittämisprojekti. Hanketta tuki työministeriön Kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Projektin kestoksi asetettiin kaksi vuotta. Sen tavoitteena oli löytää uusia toimintatapoja, joissa työntekijät jaksavat paremmin ja tuottavat korkealaatuisia palveluja alemmin kustannuksin. Toimintaprosessien analysointiin ja taloudellisempien toimintatapojen hakemiseen yhdistettiin palvelujen laadun kehittäminen ja arviointi.

Henkilökuntaa koulutettiin tiimityöskentelyyn ja muutoksen hallintaan. Toiminnoista tehtiin prosessianalyysejä, joissa tutkittiin käytetyn työn määrää, kustannuksia tilinpäätösanalyysin avulla ja toiminnan tuloksellisuutta. Saadun kokonaisanalyysin pohjalta selkeytettiin toiminnan kokonaiskuvaa, priorisoitiin kehittämiskohteet ja käynnistettiin kehittämisprosessit. Luotiin henkilöstötilinpäätösjärjestelmä, jossa seurataan henkilöstömitoitusta, henkilöstörakennetta, työpanosta ja poissaoloja sekä henkilöstön hyvinvointia työilmapiirikartoituksella, tiimiseurannalla sekä työntekijöiden työkykyisyys- ja työstressikyselyllä. Lisäksi tehtiin erillinen sairauspoissaolojen selvitys kolmen vuoden ajalta.

TAUSTATIEDOT

Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä on Jyväskylän maalaiskunnan, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja tuottava kuntayhtymä, johon kuuluu kuusi terveysasemaa ja kaksi terveyskeskussairaalaa. Lisäksi on muita pienempiä toimipaikkoja. Terveysasemat sijaitsevat 15 - 40 km:n säteellä Palokan pääterveysasemasta.

Kuntayhtymä on osa Jyväskylän maalaiskunnan konsernia. Alueen väestöpohja on noin 40 700 henkeä. Kuntayhtymän väestöstä runsaat 30 000 asui Jyväskylän maalaiskunnassa. Kuntayhtymän vakinaisten työntekijöiden määrä oli 375. Lisäksi projektin alkuvaiheessa oli runsaat 10 avoimena hoidettua virkaa, joita ei haluttu täyttää ennen kuin projektin myötä selviäisi tarve virkojen täyttämiseen ja niiden sijoitukseen.

Terveyskeskuskuntayhtymän palveluja käyttävät peruskuntien asukkaat. Lisäksi päivystyspalveluja myydään Hankasalmen terveyskeskukselle, Korpilahden - Muuramen kuntayhtymälle ja Luonetjärven varuskunnalle. Avoterveydenhuollon palveluja tuotetaan vuosittain keskimäärin 290 000 käyntiä (7,5 käyntiä/asukas). Suun terveydenhuolto tarjoaa palveluita koko kuntayhtymän väestölle, keskimäärin 45 000 käyntiä/vuosi (1,13 käyntiä/asukas). Hoitopäiviä terveyskeskussairaaloissa kertyy vuosittain noin 48 000, mikä on 3 430 hoitopäivää sairaansija kohti ja 1,2 hoitopäivää/asukas. Laboratoriotutkimuksia kuntayhtymässä tehdään vuosittain 160 000, eli noin 4 tutkimusta/asukas, ja röntgentutkimuksia 13 000, eli 0,3 tutkimusta/asukas. Fysioterapiapalveluja tuotetaan keskimäärin 16 000 käyntiä, joista suuri osa kohdistuu yksilökäynteinä sairaalan osastoille. Ryhmäkäyntien osuus on noin 26 % kaikista käynneistä.

Hankkeen alkamiseen vaikuttivat kiristynyt kuntatalous ja sen mukanaan tuomat epäsuotuisat kehitysnäkymät. Terveyspalvelujen kysyntä jatkoi kuitenkin kasvuaan ja henkilöstö oli väsymässä. Toiminnan turvaamisen ja laadun kehittämisen sekä henkilöstön jaksamisen vuoksi täytyi kuntayhtymän toimintaa selvittää kriittisesti ja löytää uusia toimintatapoja, joissa työntekijät jaksavat paremmin ja jotka tuottavat korkealaatuisia palveluja nykyistä alemmin kustannuksin.

Projektin myötä oli tarve kehittää lääkärityön ja hoitohenkilöstön työn käsittävä moniammatillinen väestövastuinen palvelujärjestelmä, jossa lääkärin vastaanottotoiminta, avosairaanhoito, vanhusten huolto, terveysneuvonta, opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, suun terveydenhoito ja mielenterveystyö muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Vanhustenhuollon kehittämistyössä oli tarkoitus huomioida hallintokuntarajat ylittävä alueellinen ja toiminnallinen yhteistyö.

Terveyskeskuksen osaksi siirtyneissä mielenterveyspalveluissa pyrittiin toimintakulttuurierojen yhteensovittamiseen perinteisen terveyskeskustoiminnan ja aiemmin erikoissairaanhoidossa toimineiden mielenterveyspalvelujen välille.

Kliinisten palvelutoimintojen kohdalla oli selvitettävä, mikä osa laboratoriopalveluista on järkevää tuottaa perusterveydenhuollossa itse ja mikä osa tulisi hankkia ostopalveluina. Röntgenin kohdalla oli selvitettävä toimipaikkojen määrän vähentäminen ja toimintojen osittainen keskittäminen. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian osalta oli tarvetta selvitykseen palvelujen tarpeesta ja toimintastrategian luomisesta.

Hallinnon, talouden ja tukipalvelujen osalta oli tarkoitus selvittää toimintojen kokonaisuutta. Tarpeellisena nähtiin hierarkkisen järjestelmän purkaminen. Lisäksi oli tarve kehittää esimiestyötä ja delegoida päätöksiä lähiesimiehille. Tukipalvelujen osalta oli selvitettävä myöskin vaihtoehtoiset toimintamallit.

Taloudellisena tavoitteena oli alentaa asukaskohtaisia jäsenkuntien terveyspalvelumenoja 7 % kahden vuoden kuluessa. Toimintatapojen muuttamiseen, prosessien analysointiin ja entistä taloudellisempien sekä vähemmällä työn määrällä toimivien tuotantomallien hakemiseen haluttiin yhdistää palvelujen laadun kehittäminen ja arviointi.

Tavoitteille oli tarkoitus laatia mittarit ja tunnusluvut. Mittariston laatimisen ohella tuli ajankohtaiseksi tarkentaa myös kuntayhtymän toiminta-ajatusta ja -strategiaa sekä luoda visio tulevaisuudesta. Kriittisten menestystekijöiden kytkeminen mittariston kehittämiseen ja laadunhallintaan oli yksi hankkeen tärkeimpiä tehtäviä.

TAVOITTEET

Koko kuntayhtymän toiminnan kehittämiselle asetettiin neljä päätavoitetta. Niiden toteutumisen tarkoituksena oli mahdollistaa palvelujärjestelmän toimiminen kunnallistalouden kannalta kestävällä pohjalla. Lisäksi tavoitteiden toteutuminen auttaisi työntekijöitä jaksamaan työssään.

1. Prosessianalyysin pohjalta etsitään uusia toimintatapoja palvelujen tehostamiseksi niin, että kevyemmillä toimintamalleilla palvelujen kokonaisvolyymi pystytään säilyttämään vuoden 1996 tasolla.

2. Työolosuhteiden parantamisessa ja työssä jaksamisen edistämisessä tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen vuoden 1996 tasosta 30 %:lla vuoden 1999 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on vähentää alkavien sairaus- ja varhaiseläkkeiden määrää 10 %:lla samana ajanjaksona.

3. Projektin aikana toimintaprosessien analysoinnin ja kehittämisen ohessa luodaan laatukäsikirja.

4. Terveyspalvelujen kustannustasoa alennetaan vuoden 1997 budjettitasosta 7 % vuoteen 1999.

TOTEUTUS

Aloitteentekijänä projektissa olivat sekä talon johtoryhmä että yhtymähallitus. Molemmat olivat tiedostaneet kiristyneen kuntatalouden tuomat toiminnalliset ja taloudelliset ongelmat. Projektiin hakeutumista käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa, jossa saatiin henkilöstön sitoutuminen projektiin. Johtoryhmä ja tulosalueiden esimiehet ovat valmistelleet toiminnan kehittämiseen liittyvät asiat ja vieneet ne yhteistyötoimikunnan ja edelleen yhtymähallituksen hyväksyttäviksi Lisäksi päätettiin hyödyntää Jyväskylän maalaiskunnan käynnistämää koko henkilöstöä koskevaa työyhteisökoulutusta ja valmennusohjelmaa parantamaan asenteellisia valmiuksia toiminnallisten muutosten toteuttamiseen. Työyhteisökoulutuksesta ja tiimityöskentelystä liikkeelle lähtenyttä tiimiytymisprosessia edistämään koulutettiin työyhteisövalmentajia kuntayhtymän kahdeksasta työntekijästä.

Projektin alkaessa henkilöstöä informoitiin projektin tarkoituksesta ja tavoitteista ja samalla henkilöstö sitoutui kehittämään toimintaa tavoitteiden mukaisesti. Alkuvaiheessa pidettiin useita suurempia tiedotustilaisuuksia, joihin koko henkilöstö pääsi osallistumaan. Tämä jälkeen projektiin liittyviä kokouksia pidettiin työpisteissä ja tiimeissä vähintään kerran kuukaudessa. Henkilöstö laati tiimeissä omat kehittämistavoitteensa, jotka olivat koko kuntayhtymän tavoitteiden suuntaisia. Samalla tiimit kehittivät toiminnan mittareita tueksi kehittämistyölle. Henkilöstö käytti kehittämistyöhön runsaasti voimavarojaan sekä työaikaa. Esimiesten vastuulla oli toimintasuunnitelmien edelleen kehittäminen ja hyväksyminen sekä tarvittavien resurssien turvaaminen toiminnalle. Henkilöstön koulutukseen panostettiin kuntayhtymässä projektin aikana huomattavasti (noin 1 Mmk eli noin 3 000 mk/työntekijä). Koulutukseen ja toiminnan suunnitteluun sekä kehitystyöhön kului jokaista työntekijää kohti keskimäärin 8 työpäivää.

Toiminnoista tehtiin prosessianalyysi, jossa tutkittiin käytetyn työn määrää, kustannuksia tilinpäätösanalyysin avulla ja toiminnan tuloksellisuutta sekä vaikuttavuutta. Lähtökohtana olivat analysointimenetelmät, joissa aluksi määriteltiin talouden tunnusluvut, suoritetiedot ja henkilöstöresurssien hyväksikäyttö. Näin saadun kokonaisanalyysin pohjalta selkeytettiin toiminnan kokonaiskuva, priorisoitiin kehittämiskohteet ja käynnistettiin kehittämisprosessit. Prosessin aikana saaduista arviointiperusteista muodostui strateginen työkalu organisaation toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Projektissa hyödynnettiin kuntayhtymän henkilökunnan tekemiä opinnäytetöitä.

Esimiehet yhdessä toimivan henkilöstön kanssa tutkivat prosesseina eri sektoreilla toteutettuja toimintatapoja ja hoitokäytäntöjä sekä palvelujen sisältöjä, palvelujen tuottamiseen käytettyä työaikaa sekä kustannuksia ja palveluista saatuja asiakaspalautteita. Tulosten pohjalta etsittiin vaihtoehtoisia toimintamalleja annettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Palvelujen ja toimintojen suorituskykyä mitattiin kustannustekijöitä määrittämällä sekä suoritemittauksilla. Palvelujen tarvetta ja toteutunutta laatua selvitettiin asiakaskyselyillä ja palvelukuvatutkimuksilla.

Työelämän laatua tutkittiin työajankäytön seurannalla, henkilöstön hyvinvointia ITE -arvioinneilla, työilmapiirikartoituksilla, tiimiseurannalla sekä työntekijöiden työkykyisyys- ja työstressikyselyllä. Lisäksi tehtiin erillinen sairaus poissaolojen selvitys kolmen vuoden ajalta. ITE -arviointiin osallistui noin 380 henkilöä jokaisella mittauskerralla. Arviointi suoritettiin kolmesti, vuosina 1997, 1998 ja 1999. Tulokset käytiin läpi kaikissa työyksiköissä ja niistä poimittiin kussakin työyksikössä muutama kehittämisalue. Näiden valintaan vaikuttivat myös asiakaskyselyistä esille tulleet tarpeet. Tulosten perusteella pyrittiin kohdistamaan oikean suuntaista koulutusta henkilöstölle. Tuloksia hyödynnettiin kuntayhtymän talousarvioita ja suunnitelmia laadittaessa ja ITE -arviointi otettiin pysyväksi mittariksi talousarvioon ja –suunnitteluun. Työilmapiirikartoitus suoritettiin kolmesti, vuosina1997, 1998 ja 1999, ja henkilöstön tiimiytymisaste arvioitiin kertaalleen. Työnohjaustarvetta on kartoitettu säännöllisesti, viimeksi se tehtiin syksyllä 1999. Viimeisessä kartoituksessa työnohjaustarve oli lisääntynyt edellisistä kerroista. Lisäksi sairaalassa kehiteltiin henkilöstölle ammatillisen osaamisen mittari. Sitä testattiin syksyllä 1999 ja sen käyttöönotto tapahtuu helmikuussa 2000.

Työajankäytön seurantaa on käytetty sekä toiminnan suunnitteluun että toimintolaskennan osana taloussuunnitteluun. Toiminnansuunnittelussa ja henkilöstön tehtäväsuunnittelussa työajankäyttöseurannalla on pyritty poistamaan päällekkäisiä tehtäviä ja toimintoja. Osaamismatriisit kerättiin työyksiköittäin ja niitä on tarkoitus hyödyntää vuoden 2000 syksyllä. Niitä käytetään myös kehityskeskusteluiden pohjana. Kehityskeskustelut on aloitettu ja tällä hetkellä ne toteutuvat jo osastonhoitaja - työntekijä -tasolla.

Palveluprosessien tuntemisella pyrittiin edistämään hoitoketjujen joustavuutta. Palveluprosessit olivat projektin alkuvaiheessa varsin tuntematon asia työntekijöille - työtä tehtiin lähinnä omien työyksikkökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Palveluprosessit hoitoketjun osana olivat uusi ajattelumalli, jolla pyrittiin luomaan joko uusi toimintatapa tai tyydyttiin jo hyväksi havaittuun toimintatapaan. Palveluprosessikuvauksia on tehty vuokaavion avulla monissa toimipaikoissa ja monista toiminnoista:

Palveluprosesseja kuvattiin myös yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessikuvauksilla hoitoketjua tehdään joustavammaksi myös kuntayhtymän ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa on vuokaavion avulla kuvattu hoitokäytäntöjä (jälkiehkäisy, raskaudenkeskeytys sekä hedelmättömyyden tutkimus ja hoito).

TULOKSET

Kuntayhtymässä kehitettiin uusia toimintamalleja ja hoitokäytäntöjä. Päivystyskäyntien ja lääkärin vastaanottokäyntien määrä hieman laski ja hoitajien vastaanottotoimintaa lisättiin. Hoitajien vastaanottotoiminnan kehittämisessä huomioitiin määrällisen lisäämisen lisäksi myös sisällöllinen puoli, jolloin toiminnan painopisteeksi nousi pitkäaikaissairaiden potilaiden ohjaus ja neuvonta. Väestövastuisen toiminnan ja moniammatillisen työryhmätyöskentelyn tavoitteena on tuottaa oman alueen väestölle yksilöllisiä, kokonaisvaltaisia ja joustavia palveluja.

Luotiin uusia toimintamalleja terveysneuvontaan ja opiskelija- ja kouluterveydenhuoltoon sekä työterveyshuollon toimintaa tehostettiin. Vuonna 1999 tavoitteena oli erityisesti lasten 5-vuotistarkastusten sisällön kehittäminen sekä tarkastuksista jatkotutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen ohjattujen lasten seuranta. Lisäksi selvitettiin neuvolatyön toimintamalleja ja –tapoja pyrkien rajaamaan rutiiniluonteisten tarkastusten määrää sekä niihin käytettyjä resursseja. Jatkossa yhä enemmän toimintaa kohdistetaan yksilöllisistä tarpeista lähteviin palveluihin.

Asiakkaiden ja potilaiden seuraavaa ohjaus- ja neuvontamateriaalia työstettiin ajan tasalle. Kohteena olivat astma-, reuma- ja sydänpotilas, sairaalainfektioiden (mukaan lukien avokenttä) seuranta, verivarotoimet, väkisinmakaamisen uhriksi joutuneet, kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma, kouluterveydenhuollon terveyskyselylomakkeet ja kouluterveydenhuollon terveyskasvatusohjelma.

Hoitokäytäntöjä tarkistettiin mm. seuraavissa toiminnoissa:

Terveyskeskukseen siirtyneen mielenterveystoiminnan tavoitteena on vastata vastuualueillaan aikuisväestön yhä vaikeampien psyykkisten sairauksien ja kriisien hoitoon ja kuntoutustarpeisiin mahdollisimman nopeasti, edullisesti ja kilpailukykyisesti. Aikuispsykiatrian sairaalapalvelujen käyttöä tuli ohjata tehokkaasti huomioiden myös taloudelliset tavoitteet. Palokan mielenterveystoimistossa on sovellettu "ranskalaista hoitomallia", jonka tavoitteena on nimenomaan joustavuus. Psykiatrisista potilaista merkittävä osa on hoidettu Palokan terveyskeskussairaalassa. Kyseisen toimintamallin ansiosta on pystytty vähentämään psykiatrisen erikoissairaanhoidon kuluja merkittävästi.

Kuntoutumiskotihoitoa annettiin vuoden 1998 loppuun saakka kahdessa 5-paikkaisessa kuntoutumiskodissa, joista toisen toiminta loppui 31.12.98 vähäisen käytön vuoksi. Näiden lisäksi lähinnä Jyväskylän maalaiskunnan potilaita hoidetaan yhdeksässä yksityisessä hoitokodissa.

Sairaala lähti kehittämään toimintaansa siten, että kukin osasto omista lähtökohdistaan käsin valitsi koko projektin tavoitteiden suuntaisesti keskeiset kehittämiskohteensa. Yhteiseksi kehittämiskohteeksi nousi potilaslähtöisen, yksilövastuisen hoitotyön vakiinnuttaminen. Tähän liittyi hoidon dokumentoinnin selkeyttäminen, mitä varten kehiteltiin uusia hoitosuunnitelmalomakkeita. Potilaan mukaanottoa hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lisättiin sekä turvattiin jatkohoito-ohjausta. Luotiin laatukäsikirjaa varten kirjallisia kuvauksia eri sairauksien hoitokäytäntöihin ja toimintaohjeita erityistilanteisiin. Toimintakohtaisia prosessikuvauksia laadittiin vuokaavioiden avulla. Potilaille koottiin perehdytyskansio ja potilasopas. Palvelusitoumuksen käyttöönotto on valmisteilla.

Potilashoidon laadun mittaamiseksi kehitettiin sairaalan mittarityöryhmässä asiakaspalaute- järjestelmä jatkuvaan käyttöön. Saadut palautteet on hyödynnetty suoraan käytännön hoitotyön ratkaisuihin. Käytössä olevan hoitoisuusluokituksen kriteerejä tarkistettiin, mikä mahdollistaa osastojen välisten kuormituserojen tunnistamista ja henkilöstön tasapuolisempaa mitoittamista. Dementiapotilaiden hoidon laadun parantamiseksi avattiin huhtikuussa 1998 osastolle 9 -paikkainen hoitoyksikkö "Tuulentupa". Dementiaosaston perustaminen on koettu toimivaksi ratkaisuksi sekä dementiapotilaiden että osaston muiden potilaiden kannalta.

Yötyön kuormituksen tasaamiseksi sekä henkilökunnan että potilaiden turvallisuuden lisäämiseksi käynnistettiin lokakuussa 1998 kokeilu vahvistamalla viikonloppuöiden henkilöstöä yhdellä sairaanhoitajalla. Kokeilun aikana on todettu yövuoroihin liittyvien sairaslomien vähentyneen ja hoitajien kokeman turvallisuuden tunteen lisääntyneen. Kokeilu jatkuu vuoden 2000 loppuun.

Tiimityön omaksuminen työn tekemisen mallina on ollut yksi projektinaikainen paljon voimavaroja vaatinut toiminnallinen muutos. Tiimiytymisen aste vaihtelee osastokohtaisesti.

Henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseksi on tehostettu työkiertoa terveyskeskuksen eri yksiköiden välillä sekä käynnistetty työkierto terveyskeskuksen ja keskussairaalan välillä. Työkierron avulla kehitetään samalla potilaan hoitoketjun sujuvuutta. Eri tautiryhmien ja erityisosaamisen vastuuhenkilöitä on nimetty osastokohtaisesti toimimaan koordinaattoreina potilaiden, omaisten ja eri yhteistahojen välille.

Keskeinen projektin tavoite oli taloudellisen toimintatavan sisäistäminen. Sairaalassa paneuduttiin erityisesti hoitotarvikkeisiin sekä lääkehuollon ja vaatehuollon osa-alueisiin. Vaatehuollon toimintatavan muutos, ostopalvelut sairaanhoitopiirin liikelaitokselta, tuotti merkittävää säästöä. Sairaalan henkilöstömenoissa sen sijaan ei ole kyetty saamaan aikaan säästöjä. Henkilöstömitoituksen niukkuus ja edelleen runsaina jatkuvat sairauspoissaolot, joihin ei ole vielä kyetty riittävästi vaikuttamaan, asettavat haasteita johdolle ja päättäjille. Sairaalan toiminnan edullisuus näkyy kuitenkin tästä huolimatta hoitopäivän hinnassa.

Palvelu- ja tukitoiminnoissa on selvitetty erilaisia toiminnallisia vaihtoehtoja ja tehostettu omaa toimintaa. Palvelujen kokonaisvolyymiä ja jatkuvaa palvelujen kysynnän kasvua saatiin rajoitettua, mikä vähensi työn kuormittavuuden uhkaavaa kasvua. Väestölle tiedotettiin palveluista ja ohjattiin niiden käyttöä. Väestön palaute palveluista oli kiitettävä, vaikka niitä ei joitakin toimintoja lukuun ottamatta pyrittykään lisäämään.

Laboratoriotoimintojen tavoitteena oli palvelujen mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen saatavuus kaikkien kuntien alueella voimavarojen rajoissa. Vuoden 1997 aikana käytiin fuusioneuvotteluja laboratoriotoiminnan yhdistämisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Taloudelliset ja toiminnalliset näkökohdat huomioiden päädyttiin jatkamaan laboratoriotoimintaa edelleen omana toimintana. Tämä edellytti tavoitteissa tiukkaa taloudellisuutta. Tavoitteena oli laboratorionäytteiden analyysitoiminnan osittainen keskittäminen Palokkaan tehokkaille analyysilaitteille. Tässä onnistuttiin, mutta mm. toiminnan lisääntyminen on vaikuttanut laboratoriohenkilöstön jaksamiseen ja voimavaroihin.

Röntgentoiminnassa suunnitellaan Palokan röntgenin uudistamista, tavoitteena on digitaalisten kuvien tuottaminen esim. kuvalevyjärjestelmällä. Lisäksi selvitetään, voidaanko Vaajakosken toimipaikasta luopua siinä vaiheessa, kun laitteet tulevat uusittavaksi.

Fysioterapian avopalveluina yksilöhoitoja suunnattiin vain äkillisten tilanteiden alkuhoitoon ja sairaalassa hoidettujen potilaiden jatkohoitoon. Toimintakyvyn ylläpitoa toteutettiin ryhmäkuntoutuksena. Palveluja myytiin myös työterveyshuoltoon. Työaikaa on käytetty työterveyshuoltoon yli yhden työntekijän työpanos. Suureksi osaksi lääkinnällinen kuntoutus annettiin omana toimintana, mutta jonkin verran sekä fysio- että toimintaterapiaa on ostettu yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelumäärärahoista perustettiin toimintaterapeutin virka ensin puolipäiväisenä 2/99 ja kokopäiväisenä 9/99 lähtien.

Fysioterapian avopalveluissa painottuivat ohjaus ja neuvonta kuntoneuvolana sekä äkillisten tilanteiden alkuhoito ja sairaalassa hoidettujen potilaiden jatkohoito. Vuonna 1999 ryhmätoimintaa kehitettiin vastaamaan enemmän asiakkaiden tarpeita. Ryhmien määrät lisääntyivät hieman ja ryhmien sisältöä muutettiin asiakastarpeita vastaaviksi. Uudistuksesta johtuen ryhmäkäyntien määrässä oli pientä laskua. Ryhmätoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen kehitettiin asiakastyytyväisyyskysely. Kehitystyö jatkuu vielä kevään 2000 aikana.

Suun terveydenhuollon osalta kehittämisprojektin tärkeimmäksi osa-alueeksi valittiin henkilökunnan hyvinvointi ja sen tukeminen. Fyysisen kunnon ylläpitäminen katsottiin tehdyn kyselyn pohjalta tarpeelliseksi, mitä puolsi myös henkilökunnan ikärakenne. Fyysisen kunnon ylläpitämiseksi järjestettiin erilaisia yhteisiä ulkoilu- ja liikuntatapahtumia ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen aloitettiin tiimimäisen toiminnan kehittämisellä kaikissa hammashoitoloissa. Kehityskeskustelut päätettiin käydä kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa.

Projektin vaikutusta työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen ei vielä kokonaisuudessaan pystytä selvittämään, mutta tähän mennessä saatujen tulosten ja palautteiden perusteella näyttävät molemmat osa-alueet kehittyneen.

OPIT

Projektin toteutumista edisti talon johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöorganisaation tuki ja sitoutuminen. Projektin suunnittelun ja toiminnan kehittäminen turvattiin panostamalla koulutukseen ja antamalla työaikaa.

Tarkoituksenmukaista olisi viedä läpi yksi projekti kerrallaan. Työyhteisön kehittämisprojekti ja tiimiytyminen hidasti terveyskeskuspalvelujen kehittämisprojektin etenemistä. Projektiin ei lähdetty tiimiytymisajatuksella, vaan toimintojen laaja-alaisella kehittämisellä. Konsernin myötä päädyttiin kuitenkin tiimiytymisprosessiin, mikä vei huomattavasti aikaa toimintatapojen kehittämiseltä. Toimintojen sisällöllisiin kysymyksiin päästiin vasta tiimiytymisprosessin loputtua.

Henkilöstö ei ollut välttämättä tietoinen projektin kokonaisuudesta, koska isoja yhteisiä kokoontumisia oli vain projektin alkuvaiheessa. Lisäksi tiimiytymisprosessi ja työyhteisökoulutus hämmensivät kehittämistyötä. Usein oli "pallo hukassa". Henkilöstölle jäivät muutamat lähestymismallit ja menetelmät jäivät henkilöstölle hieman hämäriksi, mutta esimiestaso ja projektisihteeri pystyivät hallitsemaan käytetyt menetelmät.

Analyysimenetelmät olivat käyttötarkoitukseensa sopivia, mutta osittain työläitä. Suurin osa analyyseistä tehtiin ns. käsityönä Excel-taulukkolaskentaa hyödyntäen. Palveluprosessien kuvauksiin vuokaavio soveltuu erittäin hyvin. Jatkossakin vuokaaviota käytetään mitä todennäköisimmin palveluprosessien kuvaamisessa, koska tällä menetelmällä toimintatapojen ja hoitokäytäntöjen epäkohdat sekä epäkohdat sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä paljastuvat selvimmin.

Tulevassa toimintojen kehittämisessä korostuu entistä voimakkaammin laatutyöskentely. Kehittämiseen on valittava sopivia malleja ja työkaluja, jotka eivät ole menetelmiltään liian raskaita ja ovat sovellettavissa ja helposti hyödynnettävissä nykyisessä toimintakulttuurissa. Nykyisestä palvelujen toimivuudesta ja mahdollisesta muutoksesta saadaan kehitetyn asiakaspalautejärjestelmän avulla hyvä kuva.

YHTEENVETO

Projektista saatu keskeinen sanoma voidaan kiteyttää:

Palokka on timantti -osaava ja edistyvä terveyskeskus

Toimintaa ohjaavat:

• Asiakkaat:
  Palveluihin luottavat ja tyytyväiset kuntalaiset

• Henkilöstö:
  Henkilöstön hyväntuulinen ja laadukas työskentely /p>

• Toimintaprosessit, kehittyminen:
  Palvelujen suunnittelu ja hallinta

• Tehokkuus, taloudellisuus:
  Tehokas ja tuloksellinen toiminta