Teksti: Risto Paananen

Erikoistutkija Magdalena Jaakkola ei näe suomalaisten asenteissa tällä hetkellä pohjaa maahanmuuttajia vastustaville ääriliikkeille.

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut entistä myönteisemmäksi, kertoo tuore tutkimus. Tutkimuksen tekijä, erikoistutkija Magdalena Jaakkola iloitsee siitä, että maailmanpolitiikan kuohunta ei ole lisännyt suomalaisten tarvetta eristäytymiseen.

Suomalaisten suhdetta tulokkaisiin on selvitetty haastattelututkimuksella vuosina 1987, 1993, 1998 ja 2003. Kehitys osoittaa erikoistutkija Jaakkolan mielestä selvästi, kuinka suuri merkitys taloudellisilla suhdanteilla on ihmisten asenteisiin.

– Laman aikana suhtautuminen maahanmuuttajiin oli hyvin kielteistä siitä huolimatta, että heitä oli silloin hyvin vähän. Samaan aikaan tänne tulivat ensimmäiset somalit, ensimmäinen ulkoisesti erottuva ryhmä.

Asenteet ovat lientyneet kaikkia maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Mieluisimpia tulijoita ovat ulkomaalaiset osaajat, mutta myös pakolaisiin suhtaudutaan aikaisempaa suopeammin.

Koulutus avartaa maailmankuvaa

Erot asenteissa ovat suuret, kun niitä vertaillaan väestöryhmittäin. Tärkein suvaitsevaisuutta lisäävä tekijä on koulutustaso. Magdalena Jaakkola ei usko, että koulutus toisi mukanaan varsinaisesti jotakin tiettyä informaatiota, joka hälventäisi ennakkoluuloja.

– Koulutustason kohoaminen vähentää ajattelun mustavalkoisuutta ja stereotypioita. Kansainvälisyys ja kielitaito karttuvat, eivätkä korkeasti koulutetut tunne niin konkreettista sosioekonomista uhkaa.

Tällaista uhkaa eli pelkoa siitä, että maahanmuuttajat uhkaavat viedä kantaväestön toimeentulon eväät, kokevat eniten heikosti koulutetut ja työttömät. Asetelma kärjistyy etenkin silloin, kun maahanmuuttajia sijoittuu ongelma-alueille. He tähtäävät usein samoihin ammatteihin kuin niukasti koulutetut suomalaiset, ja kilpailuasetelma on valmis.

– Korkeammin koulutetut uskovat omiin mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla eivätkä pelkää kilpailua, tutkija analysoi tuloksia.

Viljelijät ja eläkeläiset epäluuloisia

Suhdanteiden paranemisen ohella tärkeä merkitys on yleisellä kansainvälistymisellä. Yhä useammalla suomalaisella on henkilökohtaisia kontakteja maahanmuuttajiin. Kielteiset asenteet istuvat sitkeässä maanviljelijäväestössä ja eläkeläisillä, jotka tuntevat vähemmän ulkomaalaisia kuin esimerkiksi kaupungissa asuvat palkansaajat.

Myös puoluekanta heijastuu asenteisiin. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat suopeimpia pakolaisten vastaanottamiselle, työvoimalle ovia avaisivat etenkin vihreät ja kokoomuslaiset.

Naiset ovat totuttuun tapaan suvaitsevaisempia kuin miehet. Ero korostuu nuorimmissa eli 15–17-vuotiaiden joukossa, jossa poikien parissa on selvää kannatusta rasistisille asenteille ja jopa skinheadien toilauksille.

– Niin, tytöthän kypsyvät poikia nopeammin. Uskoisin, että kun naisten vaikutusvalta yhteiskunnassa kasvaa, tämä johtaa myös suvaitsevaisuuden lisääntymiseen, tutkija Jaakkola arvioi.

_________________________________________________

Magdalena Jaakkolan tutkimus Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina 1987–2003 löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.mol.fi/julkaisut

Tutkimus tehtiin Työministeriön, Opetusministeriön, Sisäasiainministeriön, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Kuntoutussäätiön toimeksiannosta.