TietoEnator otti käyttöön työaikapankin pari vuotta sitten, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus pidempiin hengähdystaukoihin. Pankki koski aluksi vain ylityötunteja, mutta sopimusta on nyt laajennettu liukumarajan ylittäviin työtunteihin. Tähän mennessä noin 7 100 työntekijästä arviolta satakunta on hyödyntänyt pankkia.

Pörssiyhtiö ja tietotekniikan palvelutyritys TietoEnator toimii kolmessakymmenessä maassa. Suomessa sen sateenvarjon alta löytyy ulkoistamissopimusten ja ostojen myötä myös muun muassa TietoKesko, Nokia Networks, Parccomp, Sampo Oyj:n tietotekniikkapalvelut sekä Ylen järjestelmä ja kehityspalvelut. Työtekijät ovat etupäässä teknisen tai kaupan alan korkeakoulutettuja, kuten ohjelmistosuunnittelijoita, projektipäälliköitä tai myyntipäälliköitä. Työaikapankki koskee koko Suomen henkilöstöä, joita on noin 7 100.

– Työaikapankki ei jostain syystä ole vielä lyönyt itseään läpi henkilöstön keskuudessa. Järjestelmä otettiin käyttöön 2005. Vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan käyttäjiä oli viitisenkymmentä, nyt arviolta sata. Ehkä mahdollisuutta ei ole tiedostettu tai sitten ylitöitä ei aivan suuressa määrin tehdä, hr-director Kaj Dahlström pohtii.

Tavoitteena tukea jaksamista

Työaikapankkiin on voinut siirtää etukäteen hyväksyttyjä ylityötunteja kymmentä työpäivää eli kahta viikkoa vastaavan määrän. Ilmoitus tehdään työaikailmoituksen yhteydessä, jonka jälkeen järjestelmä muuntaa ylityöt automaattisesti vapaaksi ylityökorotuksilla kerrottuna.

Suosituksen mukaan vapaat tulisi pitää kesälomakauden ulkopuolella, mielellään vähintään viisi päivää kerrallaan. Vapaata tulee pyytää kolme kuukautta aikaisemmin ja työtilanteesta riippuen esimiehellä on viimeinen sana. Jos vapaat ovat pitämättä vielä kahden vuoden kuluttua talletuksesta, ne maksetaan pois.

– Talokohtainen sopiminen työaikapankista tuli mahdolliseksi viime työehtosopimuskierroksella vuonna 2005. Otimme työaikapankin heti käyttöön, koska se on yksi keino joustavoittaa työtä ja tukea jaksamista. Halusimme tarjota esimerkiksi projektien välillä mahdollisuutta pitää hieman pidempi hengähdystauko.

– Mitään huonoja puolia ei ole ilmaantunut. Suurin haaste on tietysti se, että ihmiset eivät pety. Jos vapaata ei voikaan pitää täysin omien suunnitelmien mukaan, pettymyksiä voi tulla. Valtaosassa tilanteita vapaata pystytään varmasti järjestämään, Dahlström uskoo.

Saldoraja nousi kolmeen viikkoon

Marraskuussa työaikapankkia päätettiin laajentaa koskemaan myös liukuman ylärajan ylittäviä tunteja. Samalla saldoraja nostettiin 15 kokonaiseen työpäivään eli kolmeen viikkoon. Nyt katsotaan lisääkö tämä toimenpide pankin käyttöä.

– Meillä on käytössä kolme tuntia joustoa työpäivän alussa ja lopussa, maksimisaldo lakisääteiset 40 tuntia plussaa tai miinusta. Liukumia hyödynnetään todella paljon ja ne ovat sekä henkilökunnalle että työnantajalle hyvin tärkeitä, aito winwin-tilanne, Dahlström taustoittaa.

– Työntekijät voivat tulla ja mennä vapaammin ilman että aina täytyy neuvotella työnantajan kanssa. Jos taas sattuu työkuorma, ei tarvitse heti ruveta keskustelemaan ylitöistä. Kun on hiljaisempaa, kertyneitä tunteja voi käyttää reippaammin ja hoidella rauhassa omia asioita, hän listaa etuja.

Kaj Dahlström on ehdottomasti sitä mieltä, että joustavuutta pitäisi työelämässä yhä lisätä.

– Työaikajoustot eivät suinkaan ole yksin työnantajan toiveissa. Myös työntekijät haluavat joustoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työaikaansa. On ihmisiä, joille sopii hyvin tulla kahdeksitoista töihin ja lähteä kotiin myöhemmin. Tässä mielessä työaikalaki ja työsuojelu ovat jääneet ajastaan jälkeen ja kaipaisivat uudistamista.

Raha vapaata houkuttelevampaa

Pääluottamusmies Reino Turo kertoo, ettei ole tullut hyödyntäneeksi työaikapankkia. Syy on yksinkertainen: hän ei ole tehnyt ylitöitä. Nyt kun myös liukumaylijäämien siirtäminen on mahdollista, aikooko hän ryhtyä säästämään itselleen vapaata?

– Se olisi periaatteessa mahdollista, jos liukumatuntini olisivat ylärajoilla, mutta eivät ne ole, Turo sanoo.

Hän seuraa työkseen pankin käyttöä ja neuvoo epätietoisia. Aluksi Turolta kyseltiin toimintaperiaatteista, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. Säästöjä pankin käyttäjille on kertynyt tilastojen mukaan kymmenestä tunnista lähemmäs kolmeenkymmeneen tuntia. Osassa yrityksistä pankkia on käytetty hiukan ahkerammin kuin toisissa, mutta sen tarkempaa tilastotietoa, esimerkiksi säästäjien työnimikkeistä, ei ole saatavilla.

– Ilmeisesti järjestelmä on toiminut melko hyvin, sillä kukaan ei ole ainakaan minulle purnannut. Tämä alkaa kuitenkin vasta konkretisoitua, sillä perustamisesta on kulunut se pari vuotta. Nyt nähdään ottavatko pankin käyttäjät todella vapaata vai nostavatko he säästöt sittenkin rahana. Heillä on tunteja niin mukavasti, että he pystyisivät pitämään talvilomaa pariinkin otteeseen, mistä olisi esimerkiksi lapsiperheissä varmasti aidosti hyötyä.

– On ihan hyvä, että säästöille on takaraja, joka toimii pienenä painostuskeinona. Jos taas työnantaja ei pystykään järjestämään vapaata pyydettynä aikana, hänen on puolestaan ilmoitettava milloin vapaan voi pitää. Myös tämä on yksi sopimuksen hyviä puolia, sopimusta rakentamassa ollut Turo arvioi.

– Hän epäilee syyksi laimeaan innostukseen sitä, että perinteinen raha on vapaa-aikaa houkuttelevampaa.

– Näin on varmasti ainakin elämän alkutaipaleella. Eikös sitä rahaa silloin tarvita, että saadaan maksettua asuntolainat pois. Myöhemmin kun kaikki on maksettu, vapaa-aika tulee monesti houkuttelevammaksi.

Teksti: Ulla Willberg
Kuva: Vaula Aunola


Mikä työaikapankki?

Työaikapankki on työntekijöiden työaikajärjestely, josta on yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittu. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen.

Työaikapankkiin voidaan säästää esimerkiksi työajan tasoitusjaksoihin ja liukuvaan työaikaan liittyviä tasoituseriä, lisä- ja ylitöitä, eri työehtosopimuksiin perustuvia työajan lyhennyseriä, vuosilomalain mukaisia säästövapaita, vapaaksi vaihdettuja lomarahoja sekä vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia. Säästetty erä muuttuu kirjaushetkellä työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankki eroaa muista työaikajärjestelmistä siinä, että työaikapankkiin säästettyjen erien alkuperää ei seurata eikä niiden käytölle aseteta aikarajoja. Työaikapankkiin säästetään ensisijaisesti työaikaa ja säästöt nostetaan ensisijaisesti palkallisena vapaa-aikana. Vapaa-aikaa voidaan myös lainata työaikapankista velaksi.