Teillä on käsissänne Työelämä-lehden viimeinen numero. Kyse ei ole kustannuskriisistä tai siitä, että lehti olisi ollut epäonnistunut. Päinvastoin on ollut ilo huomata, kuinka laajalti tätä lehteä on luettu ja referoitu. Lakkauttamisen syy on organisaatiomuutos. Tulevat lehtitarpeet arvioidaan uudessa ministeriössä.

Kun Elinkeinoelämän keskusliitto äskettäin kyseli jäsenistöltään tyytyväisyyttä eri viranomaisorganisaatioihin, niin myönteisten arvioiden osuudessa muita selkeästi edellä olivat patentti- ja rekisterihallitus ja työvoimatoimistot. Työvoimatoimistot oli myöskin verottajan jälkeen eniten käytetty asiointiorganisaatio. Tulos tuntui yllättäneen sen osan keskusliiton väkeä, joka ei ole ollut työvoimahallinnon kanssa tekemisissä. Poliittispainotteinen, tarkoitushakuinenkin julkinen keskustelu on luonut eri julkisuuskuvan, kuin varsinaisten käyttäjien kokemukset.

Kyselyn tulosta voi pitää välitilinpäätöksenä suunnitelmalliselle työlle työvoimapalveluiden kehittämisessä. Keskeisenä työkaluna on ollut strategian pelkistäminen ja toteuttaminen suuntaamalla uudelleen asiakaspalvelua ja kehittämällä sen työkaluja. Työnantajayhteyksille ja seudullisille yhteistyökumppanuuksille on annettu suurempi paino, organisaation itsenäisten toimintayksiköiden määrä on puolitettu, suoraa viestintää toimijoille lisätty, ohjattu hallinnon käyttäytymistä positiivisten          mielikuvien ja käytäntöjen  avulla, tuotu hallinto yhtenäisen arvonmuodostuksen piiriin sekä kehitetty koulutusta ja palkitsemista.

On syntynyt muutos viranomaisasenteesta palveluasenteeseen. Ohjaus on ollut tavoitehakuista putkiohjausta. Tällaisessa työssä ei ole mitään monimutkaista eikä yllätyksellistä. Sitä vain pitää määrätietoisesti tehdä. Onneksi valtionhallintokin on siirtynyt pitkän askeleen ammattimaisen johtamisen suuntaan.

Työvoimatoimistojen suoritemäärät ovat huomattavat. Vuoden 2006 asiakasvolyymit olivat 746 550 rekisteröitynyttä työnhakijaa, 900 000 alkanutta työttömyysjaksoa, 488 500 avointa työpaikkaa, 313 375 työnantajaa asiakkaana, 1 804 950 annettua työvoimapoliittista lausuntoa ja 6 180 700 oppilastyöpäivän hankinta työvoimakoulutuksessa.

Vaikeutuvissa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen laatuongelmissa työmarkkinoiden hoito on taitolaji, joka vaatii huomattavaa osaamista. Suomen työnvälitys on vertailuissa taloudelliselta tehokkuudeltaan Euroopan kärjessä.

Uudessa työ- ja elinkeinoministeriön rakenteessa työvoimatoimistojen työn kehittäminen muuttuu, kukaan ei vain vielä tiedä, millä tavalla ja mitä se merkitsee tulokselle. Muutoksen pontimena on aina se, että kehitys menisi parempaan suuntaan. Tilanteessa, jossa työvoima on keskeinen kansantalouden niukkuustekijä, ei muuta voi toivoakaan.

Uudessa organisaatiossa itsenäisten välilinkkien määrä uhkaa kasvaa ja ohjausjärjestelmä hajoaa nykyiseen nähden. Samalle organisaatiolle tulee aiempaa useampia rinnakkaisia tavoitteita, joihin henkilöstö ja muut toimintavoimavarat on jaettava. Se tuo lisähaasteen ponnisteluihin paremmasta palvelusta. Toivotaan, että asiakaspalaute kehityksestä, menipä se suuntaan tai toiseen, on nopeaa.

Tuossa elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä oli toinenkin mielenkiintoinen ja uudelle ministeriölle tärkeä tulos. Kysyttäessä ongelmallisinta aluetta lainsäädännössä kärkeen nousi (noin 30 prosenttia vastaajista) työnantajana toimiminen. Tämä on suora palveluhaaste uudelle organisaatiolle. Vanhastaan tiedetään, että kyse ei ole pelkästään lainsäädännöstä, vaan yleisestä mahdollisuudesta alentaa henkilöstökustannuksia ja nostaa tuottavuutta kehittämällä toimintatapoja työpaikkojen toiminnassa – myös niitä, joiden perusta on työelämälainsäädännössä. Näistä asioista on tämänkin nyt haudattavan lehden palstoilla taajaan kirjoitettu.

Törmäsin vain muutamaa päivää ennen tämän jutun kirjoittamista suuren kansainvälisen suomalaisyhtiön edustajaan, joka kertoi mielenkiintoisia lukuja henkilöstöhallinnon onnistumisesta. Yhtiössä on kehitetty määrätietoisesti työelämän  ja työhyvinvoinnin edistämisen pelisääntöjä yhdistämällä ne tuotantotalouden ohjaukseen.

Tulos on ollut sairauspoissaolojen putoaminen selvästi alle kolmen prosentin, mihin liittyy myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrän selvä pudotus. Vertailussa vastaaviin muihin yrityksiin tämän yrityksen henkilöstöjohto voi laskea tekevänsä yhtiölle 150 miljoonan euron vuotuisen nettotuloksen. Tässä on elävä esimerkki siitä, miksi pätevän henkilöstöjohtajan pitää olla toimitusjohtajan läheinen yhteistyökumppani.

Suuret kiitokset lehden lukijoille saadusta palautteesta. Erityisen suuret kiitokset lehden tekijöille ja kehitystyössä mukana olleille - olette tarjonneet mahdollisuuden oleellisiin oivalluksiin lehtiviestinnästä.  Hyvää jatkoa kaikille uusissa ympyröissä.