Olet sivulla: Etusivu « Ministeriö « Julkaisut « Työelämä-lehti « Lehtiarkisto « Työelämä 6.2007 « Työaikajoustoista kilpailuetua
Valukomponentteja muun muassa
kuorma-autoteollisuuteen maansiirtokoneisiin, tuulivoimaloihin ja dieselkoneisiin
tuottavassa Componenta Karkkila Oy:ssä sovittiin runsas puoli
vuotta sitten työaikajoustoista. Kokemukset ovat hyviä.
-Joustotarve
otettiin esiin ensin infotilaisuudessa, joita pidetään koko henkilökunnalle
parin kuukauden välein. Varsinaisen joustomallin rakentaminen kesti parisen
kuukautta. Se saatiin käyttöön maaliskuun alussa ja koskee
tuotantotyöntekijöitä, tehtaanjohtaja Juha
Martikainen kertoo.
Componenta
Karkkila on pörssiyhtiö Componentan tulosyksikkö, joka
työllistää 260 tuotantotyöntekijää ja noin kolmisenkymmentä toimihenkilöä.
Joustavat työaikajärjestelyt olivat entuudestaan sikäli tuttuja, että
toimihenkilöillä on liukuva työaika plus miinus 40 tuntia, mihin on oltu
erittäin tyytyväisiä. Tehtaan puolella oli puolestaan aikaisemmin käytössä
joustojärjestelmä, joka oli kuitenkin lopetettu työntekijöiden toiveesta.
– Nyt lähdettiin täysin puhtaalta pöydältä rakentamaan uudenlaista mallia, joka
nimettiin työaikapankiksi.
Työntekijä hyötyy ja työnantaja hyötyy
Tehtaalla paiskitaan töitä
viikolla kolmessa vuorossa yötä päivää, mutta viikonloppuisin pillit laitetaan
pussiin. Päivittäinen työaika on kiinteä.
– Työaikapankin myötä työnantaja voi ilmoittaa joustotarpeesta, yleensä
lauantaityöstä. Huonoina aikoina työnantaja voi käyttää pankkia apuna ja
vähentää lomautustarvetta. Työntekijät voivat halutessaan kerätä
oma-aloitteisesti työaikaa säästöön: tehdä välillä pidempää päivää ja lyhentää
kertyneellä vapaalla tarvittaessa työpäiväänsä tai pidentää viikonloppujaan.
Pankin maksimissaldoksi on sovittu 40 tuntia.
– Työntekijä hyötyy ja työnantaja hyötyy. Lisäksi työnantajan hyöty on viime
kädessä myös työntekijän etu, kyllä me nykyään niin samassa laivastossa ollaan.
Suomesta on lähtenyt tehtaita viime vuosina niin rivakasti, että tämän varmasti
jokainen ymmärtää, Martikainen uskoo.
– Hän kertoo, että pankki on pysynyt varsin hyvin tasapainossa eli vapaita on
saatu pidettyä pois sitä mukaa kun niitä on kertynyt.
– Seuraamme pankkia kuukausittain. Työntekijöiden saatavat ovat pyörineet rahallisesti
muutamassa tuhannessa eurossa. Jos saldo lähtisi kovasti kasvamaan, se
tarkoittaisi rekrytointitarvetta. Pankista on tässäkin tilanteessa hyötyä.
Meidän ei tarvitse sanoa asiakkaalle ei, vaan voimme tehdä asiakastoimitukset
samalla kun lisäväkeä hankitaan.
Myös
työntekijät ovat hyödyntäneet pankkia
Pääluottamusmies Kalevi Turtiainen sanoo, että
tuoretta joustosopimusta ja työaikapankkia on vielä vaikea arvioida, koska ne
ovat olleet käytössä niin lyhyen aikaa.
– Huonoja aikoja ei ole ollut. Nähtäväksi jää, miten tämä
silloin toimii. Tähän mennessä molemmat ovat hyötyneet, vaikka joitakin
puutteitakin on.
– Alkuvaiheessa työaikapankkia käyttivät lähinnä työntekijät. Meillä on paljon
ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka ovat halunneet tehdä tunteja sisään, pitää
pidempiä viikonloppuja ja käydä kotimaassaan. Vapaata on yleensä otettu
nimenomaan kokonaisia päiviä.
– Viime aikoina työnantaja on ryhtynyt käyttämään pankkia enemmän, mistä on
tullut hiukan soraääniä. Sopimus olisi parempi, jos se perustuisi kaikin tavoin
vapaaehtoisuuteen samalla tavalla kuin ylityöt.
Kaivattua joustavuutta saatiin
Juha Martikainen kertoo, että
tavoitteena oli pystyä tekemään lyhyemmillä toimitusajoilla ja pienemmillä
kustannuksilla asiakastarpeet täyttäviä toimituksia.
– Meidän oli löydettävä joku kilpailukeino matalamman palkkatason maita
vastaan, jotta tuotannon jatkumisen Suomessa olisi turvattu. Mehän emme ryhdy
täällä Suomessa pudottamaan palkkoja Itä-Euroopan tasolle, Martikainen toteaa.
Reilun puolen vuoden kokemus on, että kaivattua joustavuutta on saatu.
– Jos pystymme jatkamaan tällä mallilla, meillä on aidosti selkeä kilpailuetu
ja pystymme paremmin vastaamaan asiakastarpeisiin. Ylitöillä ei pystytä
nykypäivänä täyttämään asiakastarpeita, koska kilpailutilanne on niin tiukka.
– Lastentauteja tässä vielä toki on. Välillä on ollut pientä kädenvääntöä
työnjohdon ja työntekijöiden välillä siitä, tarvitseeko tehdä pidempää viikkoa.
On myös selvää, ettei tästä nykyisellään ole isoa apua huonoina aikoina, lomautustarpeessa,
vaan tarvittaisiin isompi haarukka. Jatkokehittämällä tästä saadaan
kuitenkin varmasti kaikin puolin hyvä ja kaikkia tyydyttävä järjestelmä.
Teksti: Ulla Willberg
Kuvat: Vaula Aunola