Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Julkaisut  «  Työelämä-lehti  «  Lehtiarkisto  «  Työelämä 6.2007  «  Työaikajoustoista kilpailuetua

Työaikajoustoista kilpailuetua

Valukomponentteja muun muassa kuorma-autoteollisuuteen maansiirtokoneisiin, tuulivoimaloihin ja dieselkoneisiin tuottavassa Componenta Karkkila Oy:ssä sovittiin runsas puoli vuotta sitten työaikajoustoista. Kokemukset ovat hyviä.

-Joustotarve otettiin esiin ensin infotilaisuudessa, joita pidetään koko henkilökunnalle parin kuukauden välein. Varsinaisen joustomallin rakentaminen kesti parisen kuukautta. Se saatiin käyttöön maaliskuun alussa ja koskee tuotantotyöntekijöitä, tehtaanjohtaja Juha Martikainen kertoo.

Componenta Karkkila on pörssiyhtiö Componentan tulosyksikkö, joka työllistää 260 tuotantotyöntekijää ja noin kolmisenkymmentä toimihenkilöä. Joustavat työaikajärjestelyt olivat entuudestaan sikäli tuttuja, että toimihenkilöillä on liukuva työaika plus miinus 40 tuntia, mihin on oltu erittäin tyytyväisiä. Tehtaan puolella oli puolestaan aikaisemmin käytössä joustojärjestelmä, joka oli kuitenkin lopetettu työntekijöiden toiveesta.

– Nyt lähdettiin täysin puhtaalta pöydältä rakentamaan uudenlaista mallia, joka nimettiin työaikapankiksi.

Työntekijä hyötyy ja työnantaja hyötyy

Tehtaalla paiskitaan töitä viikolla kolmessa vuorossa yötä päivää, mutta viikonloppuisin pillit laitetaan pussiin.
Päivittäinen työaika on kiinteä.

– Työaikapankin myötä työnantaja voi ilmoittaa joustotarpeesta, yleensä lauantaityöstä. Huonoina aikoina työnantaja voi käyttää pankkia apuna ja vähentää lomautustarvetta. Työntekijät voivat halutessaan kerätä oma-aloitteisesti työaikaa säästöön: tehdä välillä pidempää päivää ja lyhentää kertyneellä vapaalla tarvittaessa työpäiväänsä tai pidentää viikonloppujaan. Pankin maksimissaldoksi on sovittu 40 tuntia.

– Työntekijä hyötyy ja työnantaja hyötyy. Lisäksi työnantajan hyöty on viime kädessä myös työntekijän etu, kyllä me nykyään niin samassa laivastossa ollaan. Suomesta on lähtenyt tehtaita viime vuosina niin rivakasti, että tämän varmasti jokainen ymmärtää, Martikainen uskoo.

– Hän kertoo, että pankki on pysynyt varsin hyvin tasapainossa eli vapaita on saatu pidettyä pois sitä mukaa kun niitä on kertynyt.

– Seuraamme pankkia kuukausittain. Työntekijöiden saatavat ovat pyörineet rahallisesti muutamassa tuhannessa eurossa. Jos saldo lähtisi kovasti kasvamaan, se tarkoittaisi rekrytointitarvetta. Pankista on tässäkin tilanteessa hyötyä. Meidän ei tarvitse sanoa asiakkaalle ei, vaan voimme tehdä asiakastoimitukset samalla kun lisäväkeä hankitaan.

Myös työntekijät ovat hyödyntäneet pankkia

Pääluottamusmies
Kalevi Turtiainen sanoo, että tuoretta joustosopimusta ja työaikapankkia on vielä vaikea arvioida, koska ne ovat olleet käytössä niin lyhyen aikaa.

– Huonoja aikoja ei ole ollut. Nähtäväksi jää, miten tämä silloin toimii. Tähän mennessä molemmat ovat hyötyneet, vaikka joitakin puutteitakin on.

– Alkuvaiheessa työaikapankkia käyttivät lähinnä työntekijät. Meillä on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka ovat halunneet tehdä tunteja sisään, pitää pidempiä viikonloppuja ja käydä kotimaassaan. Vapaata on yleensä otettu nimenomaan kokonaisia päiviä.

– Viime aikoina työnantaja on ryhtynyt käyttämään pankkia enemmän, mistä on tullut hiukan soraääniä. Sopimus olisi parempi, jos se perustuisi kaikin tavoin vapaaehtoisuuteen samalla tavalla kuin ylityöt.

Kaivattua joustavuutta saatiin

Juha Martikainen kertoo, että tavoitteena oli pystyä tekemään lyhyemmillä toimitusajoilla ja pienemmillä kustannuksilla asiakastarpeet täyttäviä toimituksia.

– Meidän oli löydettävä joku kilpailukeino matalamman palkkatason maita vastaan, jotta tuotannon jatkumisen Suomessa olisi turvattu. Mehän emme ryhdy täällä Suomessa pudottamaan palkkoja Itä-Euroopan tasolle, Martikainen toteaa.

Reilun puolen vuoden kokemus on, että kaivattua joustavuutta on saatu.

– Jos pystymme jatkamaan tällä mallilla, meillä on aidosti selkeä kilpailuetu ja pystymme paremmin vastaamaan asiakastarpeisiin. Ylitöillä ei pystytä nykypäivänä täyttämään asiakastarpeita, koska kilpailutilanne on niin tiukka.

– Lastentauteja tässä vielä toki on. Välillä on ollut pientä kädenvääntöä työnjohdon ja työntekijöiden välillä siitä, tarvitseeko tehdä pidempää viikkoa. On myös selvää, ettei tästä nykyisellään ole isoa apua huonoina aikoina, lomautustarpeessa, vaan tarvittaisiin isompi haarukka. Jatkokehittämällä tästä saadaan kuitenkin varmasti kaikin puolin hyvä ja kaikkia tyydyttävä järjestelmä.

Teksti: Ulla Willberg
Kuvat: Vaula Aunola

Tulostettava versioTulostettava versio

Juha Martikainen

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 14.12.2007
Sivun ylälaitaan