Olet sivulla: Etusivu « Ministeriö « Tiedotteet « Työministeriön tuore selvitys:Työvoimakoulutuksen tavoitteeksi aiempaa parempi työllistyminen
19.12.2007
Työministeriö on arvioinut työvoimakoulutusta osana työvoimapolitiikkaa.
Selvityksen tekijät ehdottavat koulutuksen jälkeisen työllistymisasteen
nostamista vaiheittain nykyisestä noin 40 prosentista 65–70 prosenttiin. Tähän
tavoitteeseen pyritään asettamalla oppilasvalintojen ensisijaiseksi perusteeksi
oppilaan motivoituneisuus sekä työvoimaviranomaisen ja oppilaitoksen arvio
työttömän edellytyksistä toimia tavoitteena olevassa työpaikassa ja
koulutusalalla. Yritysten kanssa toteutettavaa, vähäiseksi jäänyttä
yhteishankintakoulutusta ehdotetaan lisättäväksi ja koulutuksen
hankintajärjestelmää ehdotetaan keskitettäväksi.
Työministeriön ja myös uuden työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluva
työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on merkittävä osa aktiivista
työvoimapolitiikkaa. Koulutuksella tuotetaan osaavaa työvoimaa yritysten
tarpeisiin ja samalla vähennetään työttömyyttä. Ammatillisessa ja valmentavassa
työvoimakoulutuksessa on tällä hetkellä 35 000 henkilöä, joista valtaosa on
työttömiä. Työvoimakoulutuksen aloittaa vuosittain noin 80 000 opiskelijaa.Työvoimakoulutukseen
käytetään vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, mihin sisältyvät myös
opintososiaaliset edut.
Arvioinnista ovat vastanneet työministeriön johtaja Matti Pukkio ja
ylitarkastaja Martti Myllylä. Heidän selvityksensä tuli sisältää myös
suosituksia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tehostamiseksi. Pukkio
ja Myllylä haastattelivat selvitystään varten yli sataa työministeriön, TE-keskusten,
työvoimatoimistojen, kouluttajatahojen ja yritysten edustajaa.
Työvoimakoulutuksen aloittaneista noin puolet osallistuu keskimäärin kolmen
kuukauden valmentavan työvoimakoulutuksen jaksoihin ja puolet
pidempikestoisiin, keskimäärin puolen vuoden ammattiin tähtääviin työvoimakoulutusjaksoihin.
Noin joka kymmenes koulutusjakso on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa
koulutusta, joka puolestaan on usein lyhytkestoista ja kohdistuu työssä
oleviin.
Valmentavan koulutuksen suorittaneista työllistyy kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen
päättämisestä noin 15 prosenttia. Valmentava työvoimakoulutus ei tähtää
välittömään työllistymiseen, vaan sen avulla pyritään valmentamaan työelämään
pidempien polkujen kautta. Kasvava osa valmentavasta koulutuksesta suuntautuu
maahanmuuttajien kotoututtamiseen.
Ammattiin tähtäävän työvoimakoulutuksen suorittaneista noin 40 prosenttia
työllistyy kolmen kuukauden sisällä koulutuksen päättymisen jälkeen.
Työllistymisaste on noussut lama-ajan työllistymistasosta noin parilla
kymmenellä prosenttiyksiköllä. Yhä useampi koulutus päätyy ammatillisen
tutkinnon tai sen osan suorittamiseen.
Selvityksen mukaan ammattiin tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteeksi tulee
asettaa nykyistä selvemmin opiskelijan työllistyminen. Työvoimakoulututusta ei
tule käyttää välineenä katkaista työttömyysjaksoja ilman
työllistymistavoitetta. Pitkittyneen työttömyyden torjumiseen on muita keinoja,
kuten tehokas työnvälitys ja yrityksille maksettava palkkatuki.
Ammattiin tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteeksi selvityksessä asetetaan
se, että ainakin kaksi kolmesta koulutetusta työllistyy. Työvoimakoulutusta
ehdotetaan suunnattavaksi nykyistä enemmän talouskasvun tukemiseksi myös
ammatinvaihtajille ja muille työssä olevilla.
Selvitys suosittaa, että työvoimakoulutuksen hankintamenettelyjä tulisi
tehostaa. Tällä hetkellä koulutuksen hankinta on hajautettu viiteentoista TE-keskukseen
ja eräissä tapauksissa myös niiden alaisille työvoimatoimistoille.
Hajauttamisesta seuraa, että kaikissa tilanteissa koulutuksiin ei saada riittävää
määrää aidosti motivoituneita, työllistymiseen tähtääviä opiskelijoita.
Aikajänne koulutustarpeen toteamisen ja koulutuksen alkamisen välillä saattaa
myös venyä pitkäksi.
-----------
Selvitys Työvoimakoulutus osana työvoimapolitiikkaa, Työhallinnon julkaisu 384
on julkaistu verkkopalveluna osoitteessa www.mol.fi/julkaistut
Lisätiedot: Johtaja Matti Pukkio, puhelin 010 60 48040 ja
ylitarkastaja Martti Myllylä, puhelin 010 60 48034
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@mol.fi ja 1.1.2008 lähtien
etunimi.sukunimi@tem.fi