Työelämän laatu on vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan. Palkansaajakunta ikääntyy ja sen myötä työkyky ja voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin joutuvat koetukselle. Tästä huolimatta etenkin vanhimpien työntekijöiden sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. Työpaikoilla näkyy oireita kiireen ja työn henkisen rasittavuuden lisääntymisestä. Rasittavuus vaivaa eniten kuntasektoria. Työn rasittavuus vähenisi ja sen mielekkyys paranisi, jos kaikilla työpaikoilla toimittaisiin samoin kuin parhailla työpaikoilla. Vuoden 2007 työolobarometrin ennakkotiedot julkaistiin keskiviikkona 19.12.2007.

Työelämän laatu voidaan tiivistää neljälle ulottuvuudelle, jotka ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, kannustavuus ja voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin. Palkansaajat antoivat edellisiä vuosia paremman arvosanan näistä kaikille muille paitsi voimavarojen riittämiselle.

Koulutodistuksen keskiarvona ilmaistu työelämän laatu oli tänä syksynä kahdeksan. Arvosana on hitaasti parantunut kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suunta on ollut sama kaikilla sektoreilla. Kuntien työntekijät antavat kuitenkin hieman heikomman arvosanan kuin muut työntekijät. Parhaan arvosanan saa valtio, 8,1.

- On kansainvälisesti ainutlaatuista, että samalla kun Suomessa työurat pitenevät ja työssäkäyvät ikääntyvät, sairauspoissaolot sitä vastoin vähenevät, erityisavustaja Elina Moisio kommentoi Työolobarometrin tuloksia.

- Työelämän laadun avainasemassa on hyvä henkilöstöjohtaminen. Jos työelämän laatu työpaikalla on hyvä, myös työn henkinen rasittavuus on oleellisesti vähäisempää. Jos kaikilla työpaikoilla toimittaisiin kuten parhailla työpaikoilla, työn henkinen rasittavuus miltei puolittuisi. Hyvillä työpaikoilla kohdellaan ihmisiä tasapuolisesti, henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen ja työpaikkoja voidaan luonnehtia avoimiksi ja keskusteleviksi. Hyvän arvosanan saaneilla työpaikoilla myös henkilöstön mitoitus suhteessa työmääriin on kunnossa, Moisio totesi.

Sairauspoissaoloja aiempaa vähemmän

Palkansaajien työkyky alenee iän karttuessa. Julkisella sektorilla ja erityisesti kunnissa työskentelee muita sektoreita vanhempaa väkeä ja siksi työkyvyn aleneminen on siellä näkyvää. Sairauspoissaolot ovat kuitenkin vastoin odotuksia vähentyneet.

Vuonna 2005 oman sairauden takia oltiin poissa 9,3 päivää vuodessa. Tänä vuonna vastaava keskiarvo oli 8,0 päivää. Myös sairauspoissaolojen keskipituus on lyhentynyt. Yllättävintä on se, että väheneminen on ollut selvintä vanhimmassa, yli 54-vuotiaiden ikäryhmässä ja kuntasektorilla. Palkansaajista 38 prosenttia ei ole ollut vuoden aikana päivääkään poissa sairauden takia. Eniten heitä on nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa.

Työ on koettu viime vuosina rasittavammaksi kuin aiemmin. Myös ylityöt ovat lisääntyneet. Rahana tai vapaana korvattuja tai korvauksettomia ylitöitä teki tämän vuoden elo- syyskuun aikana joka toinen palkansaaja.

Työpaikkoja kehitetään

Miltei kaikilla työpaikoilla on ollut vuonna 2007 ainakin jonkinlaista kehittämistoimintaa. Selvästi tavallisinta on ollut ns. tyky-toiminta ja siihen liittyvät työturvallisuuden parantaminen ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen. Hieman edellisiä harvemmalla työpaikalla on kehitetty työelämän laatua ja tuottavuutta. Tällainen kehittämistyö on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna.

Joka toinen palkansaaja on osallistunut työnantajan maksamaan koulutukseen. Julkisella sektorilla koulutusta on ollut huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Koulutus on lisääntynyt kaikilla muilla sektoreilla paitsi teollisuudessa.

Kiusaamista ja jopa väkivaltaa

Suomalaisilla työpaikoilla on kansainvälisestikin vertaillen hyvin paljon kiusaamista ja pahimmillaan väkivaltaa. Pahimpia ongelmat ovat kuntasektorilla, jossa työntekijät kokevat kiusaamista ja väkivaltaa myös asiakkaiden taholta. Kunnissa työskentelevistä joka toinen on joutunut kiusaamisen kohteeksi ja 17 prosenttia on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

Kunnissa osuudet ovat lähes kaksinkertaisia muihin palkansaajiin verrattuna. Vähiten kiusaamista ja väkivaltaa on teollisuuden työpaikoilla. Havaintoja on myös yksityisellä palvelusektorilla selvästi kuntia vähemmän.

Palkkausjärjestelmät muuttuvat, työaikajoustot lisääntyvät

Varsinkin julkisella sektorilla on käynnissä suuria palkkausjärjestelmien uudistuksia. Palkan suuruus perustuu entistä harvemmin vain työssäolovuosiin. Käyttöön on otettu erilaisia työn vaativuuden ja tuloksellisuuden arviointimenetelmiä. Niiden käyttö lisääntyy voimakkaasti julkisella sektorilla.

Etenkin kunnissa enemmistö palkansaajista ei pidä palkkaansa kannustavana, kilpailukykyisenä, oikeudenmukaisena tai oikeista asioista palkitsevana. Yksityisellä sektorilla tilanne on lähes käänteinen kuntiin verrattuna.

Palkansaajista 62 prosentilla on mahdollisuus kerätä normaalin työajan ylittäviä tunteja muistiin ja ne voi pitää myöhemmin vapaana. Mahdollisuus on joka toisella palkansaajalla.

Neljännes palkansaajista tekee päätyötä myös oman varsinaisen työpaikkansa ulkopuolella. Noin kymmenessä prosentissa tapauksista kysymys on perinteisestä etätyöstä, jota tehdään kotona tietotekniikkaa apuna käyttäen. Tällaisen työn määrä ei ole lisääntynyt.

Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella eli niin sanotun mobiilityön määrä sen sijaan kasvaa. Jos kotona tapahtuva työskentely jätetään ulkopuolelle, mobiilityötä teki noin 14 prosenttia palkansaajista. Vain 1,5 prosenttia palkansaajista on vuonna 2007 työskennellyt vapaa-ajalla tai kesämökillä.

Maahanmuuttajien määrä kasvaa voimakkaasti

Miltei joka toisella (45 %) teollisuuden työpaikalla työskentelee muita kuin etniseltä taustaltaan suomalaisia. Osuus on pienin kunnissa, mutta se on sielläkin 32 prosenttia. Vuoden 2007 aikana maahanmuuttajia työllistäneiden työpaikkojen määrä on kasvanut erityisesti yksityisellä palvelusektorilla. Viime vuonna maahanmuuttajia oli palvelusektorilla 30 prosentissa työpaikoista ja tänä vuonna 36 prosentissa työpaikoista.

Maahanmuuttajien syrjintä on vähentynyt niillä työpaikoilla, joilla heitä on työssä. Syrjinnän kokeminen lisääntyi useiden vuosien ajan, samaan aikaan kun maahanmuuttajien määrä työelämässä alkoi kasvaa.

Vuoden 2007 työolobarometrin haastattelut on tehty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 1480.

------------
Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Pekka Ylöstalo, työministeriö, 010 60 47090, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi

Työolobarometrin ennakkotiedot on julkaistu internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.