2.11.2007
Siviilipalveluksen peruskoulutusjakson uudistamista valmistellut työryhmä esittää, että koulutusjakso koostuu jatkossa kaikille yhteisestä peruskoulutusjaksosta sekä kolmesta eri suuntautumisvaihtoehdosta. Koulutuksen uudistamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet aloitetaan heti.

Uudistuksen lähtökohtana on, että koulutus antaa siviilipalvelusvelvollisille toimintavalmiuksia kaikissa yhteiskunnan eri turvallisuustilanteissa. Työryhmä arvioi, että siviilipalvelusvelvollisia koulutetaan vuosittain noin 1 600. Koulutuseriä olisi vuodessa 12. Peruskoulutusjakson pituus on 28 vuorokautta. Tämä vastaa kestoltaan nykyistä koulutusjaksoa. Peruskoulutusjakson rakenne muodostuu kaikille samanlaisesta yhteisestä opetuksesta sekä kolmesta valinnaisesta suuntautumisvaihtoehdosta.

Koulutusta väestönsuojelusta ja ympäristöasioista, elämänhallintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Peruskoulutusjakson yhteisesti annettava opetus luo siviilipalveluksen suorittamisen perustan. Yhteisessä opetuksessa kerrotaan siviilipalvelusta koskevasta lainsäädännöstä, siviilipalvelusvelvollisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä yleisen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen ja aseistakieltäytymisen historiasta. Opetuksessa käsitellään myös yleistä työturvallisuutta, tapaturmien ehkäisemistä, ensiaputaitoja ja suvaitsevaisuutta sekä liikunta- ja terveyskasvatusta.

Peruskoulutusjakson yhteisen opetuksen jälkeen siviilipalvelusvelvolliset jaetaan kolmeen suuntautumisvaihtoehtoon.

Ensimmäisessä suuntautumisvaihtoehdossa korostuvat pelastustoimeen ja väestönsuojeluun liittyvät teemat. Nämä siviilipalvelusvelvolliset valmennetaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun liittyviin avustaviin tehtäviin sekä ehkäisemään onnettomuuksia ja tapaturmia. Koulutettaville opetetaan paloturvallisuutta ja alkusammutusta, väestönsuojelua ja hätätilanteissa toimimista, suurten yleisötilaisuuksien turvallisuutta sekä henkistä ensiapua.

Toisessa suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelun tehtäviin. Siviilipalvelusvelvolliset valmennetaan toimimaan erilaisissa avustavissa tehtävissä ympäristöonnettomuuksien yhteydessä ja kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyvissä tehtävissä. Opintoteemoina ovat ympäristökasvatus, öljyntorjunta, öljyyntyneiden lintujen käsittely, luonnonkatastrofit sekä kulttuuriomaisuuden suojelu.

Kolmannessa suuntautumisvaihtoehdossa opetuksen teemana on yleissivistys ja kansalaisvalmius. Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on tukea siviilipalvelusvelvollisten kasvua vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi ja herättää siviilipalvelusvelvollisten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Opintojaksolla pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden syrjäytymistä.

Kuten nykyisin, myös tulevaisuudessa osalle siviilipalvelusvelvollisia annetaan myös vokt-koulutus, jolla koulutetaan siviilipalvelusvelvollisia peruskouluihin ennaltaehkäisemään väkivaltaa, koulukiusaamista ja rasismia.

Myös siviilipalveluslaki uudistuu

Työryhmä painottaa, että siviilipalveluksen peruskoulutusjakson ja työssä tapahtuvan palvelun välillä tulee olla tiiviimpi sisällöllinen yhteys. Siviilipalveluskeskuksen ja palveluspaikkojen välille voitaisiin perustaa vapaamuotoinen yhteistyöfoorumi.

Työministeri Tarja Cronberg kiittää työryhmää merkittävästä työstä ja toteaa, että uudistus on tervetullut.

- Uudistuksen myötä koulutuksesta tulee nykyaikaista. Muutokset palvelevat myös työelämän tarpeita entistä paremmin.

- Siviilipalveluksen koulutusjakson uudistaminen kytkeytyy lain uudistukseen, jossa siviilipalveluksen palvelusaika lyhenee ja valtio kustantaa osan asumiskustannuksista. Jatkossa siviilipalvelusta suorittavia voitaisiin käyttää apuna esimerkiksi suuronnettomuuksissa ja ympäristökatastrofeissa, Cronberg kiteytti.

--------------
Lisätietoja:
ylitarkastaja Inka Douglas, työministeriö, puhelinnumero 010 60 47993, 050 3960 225, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi

Työryhmän muistio on julkaistu internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.