26.10.2007
Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien paluuta työelämään edistetään nopeimmin työvoimapalveluja kehittämällä. Tällä hetkellä kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia palvellaan työvoimatoimistoissa heikosti, käy ilmi selvityshenkilö Mika Vuorelan väliraportista. Vuorela luovutti selvityksensä väliraportin työministeri Tarja Cronbergille tänään perjantaina 26. lokakuuta.

Mika Vuorela arvioi, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevista noin 30 000 on halukkaita palaamaan työelämään. Heistä noin 40 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyshäiriöiden perusteella, noin 20 prosenttia tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella ja runsaat 10 prosenttia kehitysvammaisuuden perusteella. Työhön pyrkivistä 43 prosenttia on 44-vuotiaita tai sitä nuorempia. Työhön pyrkivistä työkyvyttömyysetuutta saavista henkilöistä 6 000 haluaisi työskennellä kokoaikaisesti ja 24 000 osa-aikaisesti.

Väliraportissa selvitetään, miten mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia päästä työvoimatoimiston asiakkaiksi ja saada palveluja voidaan parantaa. Kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymisen edistämisessä julkiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä roolissa. Potilas- ja vammaisjärjestöjen asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että tällä hetkellä kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia palvellaan usein heikosti työvoimatoimistoissa.

Nykyinen tilanne työvoimapalvelulain tulkinnasta jättää selvityshenkilön mukaan työvoimatoimistolle ja yksittäiselle virkailijalle liian laajan ja väljästi ohjeistetun harkintavallan. Harkintavaltaa käyttävät virkailijat eivät tunne riittävästi työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palaamisen mahdollisuuksia.

Työkokeiluja, työvoimatoimiston apua ja työllisyyspoliittista avustusta

Vuorela painottaa, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään pyrkivien henkilöiden on päästävä työvoimatoimistojen täysivaltaisiksi asiakkaiksi. Työvoimapalveluja pitää kehittää siten, että ne palvelevat myös kuntoutustuella ja toistaiseksi myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Yhtenä keinona olisi kouluttaa työvoimahallinnon henkilöstöä. Jokaiseen työvoimahallinnon toimipisteeseen tulisi myös nimetä työkyvyttömyyseläkkeeltä työllistymisen mahdollisuudet tunteva nimikkovirkailija.

Selvityshenkilö esittää, että mielenterveyskuntoutujien työllistymisedellytyksiä aletaan arvioida ammatillisesti ja yksilökohtaisesti, samoin kuin eläke-edellytysten selvittelyssä jo nykyään tehdään. Kuntoutustuella ja toistaiseksi myönnetyltä työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön pyrkivien työllistymismahdollisuuksia alettaisiin selvittää jo vuoden 2008 aikana. Tähän uuteen palveluun sisältyisi työkyvyn arviointia, urasuunnittelua ja tarvittaessa työkokeilua. Työministeriö käyttää tällä hetkellä eläke-edellytysten selvittelyyn noin kolme miljoonaa euroa. Selvityshenkilön mukaan on perusteltua, että vähintään yhtä suuri määräraha käytetään myös työllistymisedellytysten selvittämiseen.

Kuntoutustuella ja toistaiseksi myönnetyltä työkyvyttömyyseläkkeeltä työllistymistä on tuettava selvityshenkilön mukaan palkkatuella ja tarvittaessa työelämään ulottuvalla muulla asiakaslähtöisellä tuella. Palkkatuen avulla alennetaan rekrytoitumiskynnystä ja tuetaan tarvittaessa myös pitkäkestoista työllistymistä.

Vuorela ehdottaa myös, että työllisyyspoliittisen avustuksen kohderyhmä tulisi laajentaa myös kuntoutustuelta ja työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön pyrkiviin. Työllisyyspoliittiseen avustukseen kohdennettua määrärahaa nostettaisiin tällöin miljoonalla eurolla selvityksen kohderyhmään liittyvien hankkeiden mahdollistamiseksi.

Työelämään osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen

- Työelämän ulkopuolella on paljon ryhmiä, joilla olisi halua työskennellä, mutta he eivät sitä tällä hetkellä pysty tekemään. Työelämässä ja työpolitiikassa tarvitaan enemmän joustavuutta. Nykyisellään työvoiman saatavuutta haittaa mustavalkoinen ajattelutapa, jolla yksilöt ovat joko työkykyisiä ja työkyvyttömiä, työministeri Tarja Cronberg totesi luovutustilaisuudessa.

- Panostamme ensi vuonna vajaakuntoisten työllistämiseen aivan ennen näkemättömällä tavalla. Työllisyysmäärärahoja on varattu korvamerkitysti vajaakuntoisten työllistämiseen ja kuntouttamiseen ensi vuodeksi ennätysmäisesti 36 miljoonaa euroa. Tämä on kaksinkertainen määrä tämän vuoden tasoon verrattuna. Lisäksi sosiaalisille yrityksille on erikseen varattu neljä miljoonaa euroa tukityöllistämiseen, ennen kaikkea vajaakuntoisille. Työkyvyttömyyseläkeläiset ja kuntoutustukea saavat eivät kuitenkaan aina halua tai pysty työllistymään entiseen työpaikkaan tai edes entiseen ammattiin. Tarvitaan lisäksi työllistymisedellytysten arviointipalveluja, joiden kehittäminen tulee tapahtua hyvässä yhteistyössä liikenne- ja tapaturmavakuuttajien, Kansaneläkelaitoksen ja työeläkeyhtiöiden kanssa, Cronberg kertoi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismenot vuositasolla 3 miljardia euroa

Suomessa oli vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 257 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismenot ovat vuodessa noin 3 miljardia euroa.

Työministeriö asetti Mielenterveyden Keskusliitossa koulutusjohtajana työskentelevän Mika Vuorelan selvityshenkilöksi 20.8.2007. Nyt julkistetussa väliraportissa kuvataan selvitystyön kohderyhmää ja heidän haluaan työllistyä sekä esitellään toimenpiteitä vuodelle 2008. Loppuraportin on tarkoitus valmistua helmikuussa 2008.

Selvityshenkilö kartoittaa kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymismahdollisuudet ja tekee kehittämisehdotuksia työelämään palaamisen helpottamiseksi. Lähtökohtana on, että työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään pyrkiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

-------------

Lisätietoja:
selvityshenkilö Mika Vuorela, puhelinnumero 050 527 1762, etunimi.sukunimi@mtkl.fi