25.10.2007
Eu:n rakennerahastoista vipuvoimaa kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja kumppanuuteen

EU:n rakennerahastotoiminta antaa merkittävän lisän kansalliselle kehittämistyölle. Onkin hienoa, että olemme nyt tässä, käynnistämässä tätä uutta kautta. Siitä kiitos kaikille tämän eteen ponnistelleille. Kansallisen toimintakentän lisäksi rakennerahastotoiminta kytkee Suomen osaksi yhteistä eurooppalaista kehittämistoimintaa. Eri EU-maissa saatujen käytäntöjen hyödyntäminen rakentaa Suomessa yhteistä eurooppalaista identiteettiä.

Haluan nostaa esille muutaman keskeisen periaatteen EU:n rakennerahastotoiminnassa. Näitä ovat kestävä kehitys, tasa-arvo sekä maaseudun ja kaupunkien välinen vuorovaikutus.

Kestävä kehitys

Euroopan Unionin kestävän kehityksen strategian mukaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Näin on myös rakennerahastotoiminnassa.

Rakennerahastovaroin tehtäviä hankkeita arvioidaan niiden ympäristövaikutusten osalta valintavaiheessa. Pidänkin tätä vaihetta erittäin tärkeänä. Haluan, että ympäristövaikutusten arviointi on mukana rakennerahastotoiminnan kaikessa arjessa.

Yhtä tärkeää on se, että varsinkin ESR-toimin voimme vahvistaa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Syrjinnän ehkäisy ja osallisuuden kasvattaminen ovat ohjelmakauden tärkeä painopiste. Tähän luovat pohjaa niin edellisten kausien onnistuneet toimet, mutta myös Euroopan unionin julkilausutut tavoitteet Lissabonin strategiassa.

Tasa-arvo

EU:n rakennerahastotoiminnan päätarkoitus on lisätä alueellista, taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Keskeinen tasa-arvonäkökulma on naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen, josta molemmat sukupuolet hyötyvät. Kyse on yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamista sekä naisille että miehille.

Tämä tavoite ei tällä hetkellä toteudu Suomessa eikä Euroopassakaan. Esimerkiksi palkkakuilu naisten ja miesten välillä vain kasvaa. Tilanne on kestämätön tulevaisuuden kannalta.

Tästä syystä ESR:n tuella käynnistetään valtakunnallinen kehittämisohjelma, joka tukee naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämistä. Eri hankkeilla muun muassa koulutetaan naisia miesvaltaisille aloille tai miehiä naisvaltaisille aloille. Lisäksi tuemme heikossa työmarkkina-asemassa olevien, työttömyysuhanalaisten ja pätkätyötaustaisten naisten, työllistymistä ja urakehitystä.

Pääpaino on koulutuksessa ja työelämässä esiintyvän segregaation purkamisessa. Suomessa työmarkkinat ovat edelleen vahvasti eriytyneet naisten ja miesten töihin. Tämän eriytymisen lieventäminen on tärkeä tavoite, joka samalla lieventää myös palkkaeroja.

Toivonkin, että kaikissa tulevan rakennerahastokauden hankkeissa sukupuolinäkökulma otetaan huomioon läpi koko hankkeen elinkaaren.

Sosiaaliset innovaatiot

Yritykset ja työpaikat ovat keskeisiä innovaatioiden lähteitä. Perinteisesti innovaatioita on tarkasteltu teknologisesta näkökulmasta. Jatkossa yhä tärkeämmäksi tulevat myös sosiaaliset innovaatiot.

Sosiaaliset innovaatiot syntyvät, kun kokemukset ja tietotaito muuntuvat uudenlaisiksi hyvinvointia luoviksi teknologioiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Myös työn uusi organisointi voi olla sosiaalinen innovaatio, joka on toistettavissa muilla työpaikoilla.

Sosiaalinen innovaatio syntyy usein arkisesta haasteesta ratkaista käytäntöihin liittyviä ongelmia. Sosiaalinen innovaatio voi olla yhteisöissä ja toimijaverkoissa tapahtuva toimintatapojen muutos. Keskeistä on ilmiön tai ongelman tarkasteleminen uudesta näkökulmasta. Uudet innovaatiot ovat usein poikkitieteellisiä ja perustuvat monialaiseen yhteistyöhön. Siksi haluan rohkaista toimijoita luovuuteen ja murtamaan totutut toimintatavat. Sosiaaliset innovaatiot myös luovat uusia työpaikkoja. Tästä syystä onkin perusteltua, että uuden ohjelmakauden rahoitus painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Maaseudun kehittäminen ja kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen edistäminen

Alueellisesti tasapainoinen Suomi vaatii maaseudun kehittämistä. Kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen edistäminen on oikea linjaus. Kun väestö keskittyy kasvukeskuksiin, meidän on rakennettava malleja, joilla kaupungit ja sitä ympäröivää maaseutu hyötyvät kumpikin toisistaan.

Sisäiset erot ovat kasvaneet erityisesti Itä-Suomessa. Kaupungit ja niitä ympäröivät lähikunnat ovat menestyvät alueen syrjäisiä kolkkia paremmin. Tätä eroa on pyrittävä kuromaan umpeen. Mitä enemmän kykenemme luomaan vuorovaikutusta keskuksien ja syrjäseutujen kesken, sitä paremmin koko Itä-Suomi menestyy.

Länsi-Suomessa puolestaan tullaan tukemaan maaseudun yritystoiminnan monipuolistamista. Odotan myös tuloksia Etelä-Suomessa, jossa maaseutuyritysneuvonta integroidaan osaksi yrityspalvelu-verkostoa.

Rakennerahasto-ohjelmien toiminta tehostuu ja on entistä vaikuttavampaa

Rakennerahastotoiminnassa pyritään laajempiin ja vaikutuksiltaan suurempiin kokonaisuuksiin. Esimerkkinä nostan ESR-ohjelman valtakunnalliset kehittämisohjelmat. Myös maakunnissa ja suuralueilla on tunnistettu alueiden strategioista lähteviä sektoreita, joihin panostetaan.

Rakennerahastotoiminta kerätään vuoden vaihteessa aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön siipien suojaan. Uudessa ministeriössä yhdistyvät työllisyyden, kilpailukyvyn, yrityspolitiikan toimet. Näiden yhteistä keinovalikoimaa voidaan käyttää jatkossa entistä tehokkaammin ja koordinoidummin. Yritystuet ja työvoimapoliittiset tuet muodostavat yhdessä merkittävän keinovalikoiman. Käynnistyneen ohjelmakauden hankkeilta odotetaan erimuotoista tehokkuutta ja tuloksellisuutta, ja ennen kaikkea vaikuttavuutta. Me ministeriössä pyrimme rakentamaan mahdollisimman hyvät puitteet. Mutta te rakennerahastotoimijat olette avainasemassa, kun ohjelmaa toteutetaan.

Hyvät rakennerahastotoimijat,

Rakennerahastotoiminnan periaatteet ohjaavat toimintaamme. Periaatteet, joita voi kutsua myös arvoiksi, ohjaavat hallintoa ja toteuttajia. Kaikkien meidän tulee miettiä omassa työssämme, teemmekö riittävästi näiden arvojen konkretisoimiseksi.

Työ alkaa. Suomella on 12 vuoden kokemus rakennerahastotoiminnasta. Nyt on aika tuottaa uutta, uudistua ja tehdä asiat entistä paremmin.