25.10.2007
EU:n uusi rakennerahastokausi avattiin Wanhassa Satamassa Helsingissä 25.-26.lokakuuta. Rakennerahastoilla tuetaan hankkeita, jotka edistävät yrittäjyyttä, innovaatioita, verkottumista ja osaamista. Seuraavana seitsemänä vuotena rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen käytetään kaikkiaan 6,1 miljardia euroa.

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). EU:n rakennepolitiikan periaatteiden mukaisesti rahoitus kohdistetaan heikommille alueille. Tuen kohteena ovat erityisesti Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, harvaan asutut alueet, raja-alueet sekä kehityksen kannalta haastavat alueet Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Seuraavan seitsemän vuoden aikana rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen käytetään kaikkiaan 6,1 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia euroa, kansallisen julkisen rahoituksen osuus on 2 miljardia euroa ja arvioitu yksityisen rahoituksen osuus 2,4 miljardia euroa.

EAKR - ohjelmilla tavoitellaan n. 38 000 uutta työpaikkaa ja n. 6 500 uuden yrityksen perustamista. ESR- toimenpitein pyritään vaikuttamaan arviolta noin 450 000 henkilön työllistyvyyden ja osaamisen paranemiseen sekä 12 000 uuden työpaikan ja 7 000 uuden yrityksen syntymiseen.

Avajaistilaisuuden pääpuhujat olivat kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, työministeri Tarja Cronberg, EU-komission aluepolitiikan pääosaston pääjohtaja Dirk Ahner ja johtaja Peter Stub Jörgensen komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosastolta

Vuosittainen panostus 430 miljoonaa euroa

- Rakennerahasto-ohjelmat ovat merkittäviä alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäjinä. Vuositasolla kanavoidaan noin 430 miljoonaa euroa valtion budjetin kautta ohjelmien toteuttamiseen: yritystoiminnan edistämiseen, innovaatiotoimintaan, työllisyyden edistämiseen ja osaamisrakenteisiin, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen totesi puheessaan.

- Vähenevillä rakennerahastovaroilla on saatava aikaan entistä parempaa ja kohdistetumpaa tulosta. Meidän on päästävä pienten hankkeiden silpusta mittavampiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin. Suuri määrä lyhytkestoisia projekteja imaisee kohtuuttoman suuren osan resursseista projektibyrokratian tehtäviin. Tärkeää on myös tavoitella kestäviä vaikutuksia, siis hankkeita, jotka vaikuttavat vielä projektien päätyttyäkin, Pekkarinen painotti.

- Onnistumiset pitää näkyä yritystoiminnan kasvuna, uusina yrityksinä ja kilpailukykyisinä tuotteina. Erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoiminta on liian harvojen harteilla koko Suomessa, Pekkarinen arvioi.

- Alkaneella rakennerahastokaudella suuri hallinnon muutos on ensi vuoden alusta toimintansa aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen. Ministeriö vastaa koko rakennerahastotoiminnasta sekä EAKR:n että ESR:n osalta. Ministeriössä hallinnointi kootaan yhteen. Myös aluetasolle rakennamme uuden kootun rakennerahastohallinnon, Pekkarinen sanoi.

Naisia miesten töihin, miehiä naisten töihin

Työministeri Tarja Cronberg painotti rakennerahastojen merkitystä tasavertaisten mahdollisuuksien toteuttajana.

Keskeinen tasa-arvonäkökulma on naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen, josta molemmat sukupuolet hyötyvät. Tasa-arvo tavoitteena ei tarkoita sukupuolten samanlaisuuden vaatimusta. Kyse on yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamista sekä naisille että miehille, Cronberg totesi.

- Suomessa työmarkkinat ovat edelleen vahvasti eriytyneet naisten ja miesten töihin. Yksityissektorilla kuukausipalkalla työskentelevien naisten euro on 76 senttiä. ESR:n tuella käynnistetään valtakunnallinen kehittämisohjelma, joka tukee naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämistä. Eri hankkeilla muun muassa koulutetaan naisia miesvaltaisille aloille tai miehiä naisvaltaisille aloille. Lisäksi tuemme heikossa työmarkkina-asemassa olevien, työttömyysuhanalaisten ja pätkätyötaustaisten naisten, työllistymistä ja urakehitystä, Cronberg sanoi.

Komissio on tyytyväinen Suomen panostukseen

EU-komission aluepolitiikan pääosaston pääjohtaja Dirk Ahner kiitti Suomea siitä, että rahastot ovat sitoutuneet ohjelmissaan vahvasti Lissabonin strategian tavoitteisiin.

- Suomi on korvamerkinnyt 88 prosenttia ohjelman rahoituksesta toimiin, jotka tukevat alueiden kehittymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä kasvua. Ohjelmien hyväksymisen jälkeen keskeiseen osaan nousee kansallinen, alueellinen ja paikallinen toimeenpano. Toimeenpano ratkaisee ohjelmien onnistumisen tai epäonnistumisen, Ahner painotti.

- Komissiolle, jäsenmaille ja alueille on tärkeää, että ohjelman varat käytetään järkevästi. Näin hankkeet tuottavat mahdollisimman paljon lisäarvoa ja kestäviä ratkaisuja alueiden kilpailukyvylle. Rakennerahastojen on osoitettava nyt tuloksellisuutensa, tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomen rakennepolitiikan hyvällä menestyksellä vaikutetaan siihen, kuinka EU:n koheesiopolitiikalle käy vuoden 2013 jälkeen, Ahner totesi.

Panostus yrittäjyyteen, työllisyyteen ja alueelliseen kehittymiseen

Euroopan aluekehitysrahasto EAKR tukee yrityksiä sekä alueiden rakenteellista kehitystä investoinneilla, joiden tavoitteena on turvata alueen asukkaiden tasa-arvoisuus ja tulevaisuus eri maakunnissa. Aluekehitysrahasto keskittyy työllisyyden parantamiseen, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteet kannustavat yrittäjyyteen, innovaatioiden ja verkostojen synnyttämiseen, oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä alueiden saavutettavuuden kasvattamiseen.

Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. ESR kehittää työelämää ja yritystoimintaa lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR rahoittaa hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Avajaistilaisuudessa oli noin 350 osallistujaa. Yleisö koostui rakennerahastotoiminnan suunnittelijoista, valmistelijoista, päättäjistä, hallinnoijista ja toteuttajista ympäri Suomea. Myös rakennerahastojen uusi yhteinen verkkosivusto www.rakennerahastot.fi avattiin tänään 25. lokakuuta.

----------
Lisätietoja:

ylijohtaja Silja Hiironniemi, SM, p. (09) 160 42810, sähköposti: etunimi.sukunimi@intermin.fi (EAKR)
aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, SM, p.(09) 160 42838, 040 551 3022, etunimi.sukunimi@intermin.fi (EAKR)
erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen, TM, p.010 60 47979, 050 3960236 sähköposti:  etunimi.sukunimi@mol.fi (ESR)