18.10.2007
Valtioneuvosto hyväksyi tänään 18.10.2007 esityksen uudesta siviilipalveluslaista sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2008 alussa ja samalla nykyinen vuoden 1991 siviilipalveluslaki kumotaan. Tarkoituksena on, että tasavallan presidentti antaa esityksen eduskunnalle perjantaina 26. lokakuuta.

Uuden siviilipalveluslain myötä siviilipalveluksen kokonaiskesto lyhenee 33 vuorokaudella 362 vuorokauteen. Siviilipalveluksen peruskoulutuksessa painotettaisiin nykyistä enemmän pelastustoiminnan ja väestönsuojelun valmiuksia sekä yleisiä kansalaisvalmiuksia, kuitenkaan yleissivistävää koulutusta karsimatta. Toisin kuin siviilipalvelusuudistusta valmistellut työryhmä ehdotti, hallitus ei esitä siviilipalvelukseen erillistä kertauskoulutusjaksoa.

Siviilipalveluslain uudistuksen tavoitteena on edistää siviilipalvelusvelvollisten perusoikeuksia siten, että uskonnon ja omantunnon vapaus tulee kattavasti tunnustettua myös poikkeusolojen aikana. Lakimuutoksella poistetaan myös nykyisen lain keskeisiä ongelmakohtia, jotka liittyvät muun muassa kurinpitomenettelyihin ja palvelusrikkomusten rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sekä siviilipalvelusvelvollisten palvelusaikaisten asumiskustannusten korvaamiseen.

Työministeri Tarja Cronberg on tyytyväinen hallituksen esitykseen ja muistutti tänään torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että nykyistä lyhyempi siviilipalvelus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys.

- Suomi on joutunut nykyisen 13 kuukautta kestävän siviilipalveluksen takia kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mustille listoille. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Siviilipalvelus ei saa olla rangaistuksenomainen, Cronberg sanoi.

- Koulutuksen pitää tukea laajaa turvallisuuskäsitystä. Siviilipalvelusta suorittavat voisivat olla muun muassa apuna öljyntorjunnassa ja pelastustehtävissä, Cronberg totesi.

Majoituskustannukset osittain valtion maksettaviksi

Mahdollisuus siviilipalvelukseen koskee nykytilanteesta poiketen jatkossa myös poikkeusolojen aikaa. Liikekannallepanon aikana siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen. Sijoituspaikkoina toimisivat pelastuslaissa tarkoitetut pelastusviranomaiset ja pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun osallistuvat viranomaiset.

Siviilipalvelushakemus voidaan hyväksyä normaalioloissa ilman vakaumuksentutkintaa. Vakaumuksen laatua ei enää tarvitsisi eritellä uskonnolliseksi tai eettiseksi. Liikekannallepanon aikana ja normaaliajan vakavassa häiriötilanteessa vakaumus tutkitaan.

Siviilipalvelusvelvollisen majoituskustannukset siirrettäisiin osittain valtion kustannettaviksi. Nykyisin siviilipalveluspaikka on ollut velvollinen korvaamaan siviilipalvelusvelvollisen ylläpitokustannukset kokonaisuudessaan. Asumiskustannusten korvaamiseen liittyvien syiden vuoksi siviilipalveluspaikoista on pulaa ja kustannusten korvaamista yritetään kiertää. Majoituskustannusten korvaaminen aiheuttaisi valtiolle arviolta kahden miljoonan euron lisäkustannukset vuodesta 2008 lukien.

Siviilipalvelusvelvolliselle ehdotetaan mahdollisuutta enintään kahden kuukauden mittaiseen ulkomaanpalvelukseen. Ulkosuomalaisten ja toisen valtion kansalaisuuden omaavien henkilöiden palvelusvelvollisuusasioiden käsittelyyn ehdotetaan asevelvollisuuslaissa esitettyä joustavampaa menettelyä.

Huumausainetestit mahdollisia turvallisuuden takaamiseksi

Nykyisessä laissa ei ole säännöksiä huumausainetestauksesta. Uuden lain mukaan siviilipalveluspaikka voisi tietyin edellytyksin velvoittaa siviilipalvelusvelvollisen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Testaus perustuisi siviilipalvelusvelvollisen vapaaehtoisuuteen, mutta siitä kieltäytyminen voisi johtaa siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuuden arviointiin ja mahdollisesti palveluksen keskeyttämiseen.

Siviilipalveluksesta kieltäytyminen ja siviilipalvelusrikos olisivat jatkossa erillisiä rikoksia. Siviilipalveluksesta kieltäytymisestä seuraisi aina ehdoton vankeusrangaistus, jonka määrä olisi puolet jäljellä olevasta palvelusajasta. Siviilipalvelusrikoksesta tuomittavaan rangaistuksen määräämiseen sisältyisi harkintavaltaa ja rangaistukset voisivat lieventyä.

Siviilipalveluskeskuksen tehtäviä lisätään. Ehdotuksen mukaan siviilipalveluskeskus hyväksyy palveluspaikkahakemukset, vastaa kurinpitomenettelystä ja rikosilmoitusten tekemisestä sekä päättää siviilipalvelusvelvollisten sijoittamisesta poikkeusolojen aikana.

-----------
Lisätietoja:
ylitarkastaja Inka Douglas, työministeriö, puhelinnumero 010 60 47993, 050 396 0225, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi