17.10.2007
Vuonna 2005 voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu on lisännyt nuorten aktivointia ja työllistymistä edistäviä palveluja, mutta varsinaiset vaikutukset nuorten työllistymiseen ovat jääneet vähäisiksi. Nuorisotyöttömyyden arvellaankin vähentyneen ennen kaikkea työvoiman kysynnän kasvun vuoksi. Tämä käy ilmi työministeriön rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa ja tuloksellisuutta.

Yhteiskuntatakuun voimaantulo on lisännyt ja nopeuttanut nuorten työnhakusuunnitelmien laadintaa selvästi, mutta työhallinnon tavoitetta, että suunnitelma tulisi laatia 90 prosentille yhteiskuntakuun piirissä olevista nuorista, ei ole saavutettu. Kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta henkilökohtainen työnhakusuunnitelma oli tehty 61 prosentille nuorista. Tutkimuksen mukaan työnhakusuunnitelmien sisältöä tulisi kehittää. Vain noin 45 prosenttiin suunnitelmista sisältyi lupaus aktiivisesta toimenpiteestä. Lupauksista toteutui 20 prosenttia. Työnhakusuunnitelmien tavoitteista toteutui kuuden kuukauden kuluessa puolet.

Nuorten osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on jonkin verran lisääntynyt. Työvoimatoimiston palvelutarjontaa on lisätty ja kehitetty nuorten tarpeita paremmin vastaavaksi. Nuorten työttömyyteen puututaan aiempaa varhaisemmin.

Nuorten yhteiskuntatakuu on vaikuttanut myönteisesti etenkin niiden nuorten tilanteeseen, joiden työllistymisedellytykset ovat jo valmiiksi melko hyvät. Nämä nuoret ovat hyötyneet tiivistyneestä palveluprosessista ja vahvemmasta aktiivitoimiin ohjaamisesta.

Sen sijaan keskimääräistä enemmän tukea tarvitsevilla nuorilla, moniongelmaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on maahanmuuttajatausta, yhteiskuntatakuun tuloksellisuus on ollut vähäisempää.

Nuoret itse ovat pääosin arvostaneet yhteiskuntatakuuta ja sitä, että heihin kohdistetaan erityistä huomiota. Nuoret pitävät tutkimuksen mukaan erityisen tärkeänä palvelun henkilökohtaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja nuorten yksilölliseen tilanteeseen paneutumista.

Tehostunutta, kantaaottavaa palvelua

Vuonna 2005 voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on edistää nuorten sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille, estää työttömyyden pitkittymistä sekä tukea nuorten kestäviä uraratkaisuja. Keskeistä on työnhakijoiden palvelutarpeen arvioiminen heti työnhaun alkuvaiheessa sekä työnhakusuunnitelman laatiminen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle on annettu lupaus aktiivitoimenpiteisiin, esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen tai työpajatoimintaan pääsemisestä viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Yhteiskuntatakuun myötä nuorten palveluprosessi työvoimatoimistoissa on tehostunut ja jämäköitynyt. Nuorten palvelut ovat aiempaa aktiivisempia ja kantaaottavampia. Työvoimatoimiston sisäiset työkäytännöt ovat kehittyneet ja verkostotyö on tiivistynyt. Nuorten yhteiskuntatakuun myötä nuorille on räätälöity omia työvoimapalveluja. Haasteena on, miten tarjota nuorille heidän elämäntilanteensa ja tulevaisuutensa kannalta sopivia toimenpiteitä.

Nuorisotyöttömyys vähentynyt

Työvoiman kysynnän kasvu on vähentänyt nuorten työttömyyttä. Työvoimatoimistoissa oli elokuun lopussa 210 400 työtöntä työnhakijaa, joista alle 25-vuotiaita oli 22 700.

Vaikka nuorten työttömyysaste on korkeampi kuin muilla aikuisilla, nuorten työttömyysjaksot ovat keskimääräistä lyhyempiä ja pitkäaikaistyöttömyys on harvinaisempaa kuin yli 25-vuotiailla. Työttömien nuorten määrän vähenemisen lisäksi työttömyyden kesto on lyhentynyt. Yli vuoden työttömänä olleiden nuorten osuus on laskenut vuodesta 2003 lähtien.

Nyt valmistuneessa tutkimuksessa on käytetty aineistoina työhallinnon tietojärjestelmästä poimittavaa otosta työttömistä nuorista, työhallinnon edustajille suunnattua kyselyä ja haastatteluita, nuorten haastatteluita sekä yhteiskuntatakuun toteuttamisen kannalta keskeisten sidosryhmien edustajien haastatteluita.

Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut Sosiaalikehitys Oy yhteistyössä Tampereen yliopiston työ-elämän tutkimuskeskuksen kanssa. Sosiaalikehitys Oy:ssä tutkimuksen toteuttamiseen ovat osallis-tuneet tutkijat Sari Pitkänen ja Jarmo Nieminen. Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuk-sen työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan tutkimusryhmä Simo Ahon johdolla on vastannut tilas-tolliseen seurantaan perustuvasta tutkimusosuudesta.

------------
Lisätietoja:
tutkija Sari Pitkänen, Sosiaalikehitys Oy, puhelinnumero 050 911 7980
tutkija Simo Aho, työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, puhelinnumero 03 355 1263
hallitusneuvos Päivi Kerminen, työministeriö, puhelinnumero 010 60 49011

Ryhtiä ja ruutia nuorten työvoimapalveluihin – Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista ja tuloksia selvittävä tutkimus (Työpoliittinen tutkimus 333) on julkaistu internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.