11.10.2007
Hallitus esittää lakimuutoksia, joiden avulla pyritään vähentämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Muutoksen myötä työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamatta jättäminen tulisi rangaistavaksi. Tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkittaisiin tarkemmin ja että peruste tulisi työntekijöiden tietoon nykyistä paremmin. Myös työsuojeluviranomaisen valvontakeinoja ehdotetaan parannettavaksi. Hallitus päätti asiaa koskevien lakiesitysten sisällöstä tänään 11. lokakuuta. Tarkoituksena on, että tasavallan presidentti antaa esitykset eduskunnalle perjantaina 12. lokakuuta.

Perusteettomien määräaikaisten sopimusten karsimiseksi ehdotetaan valvonnan tehostamista. Työantajan velvollisuutta antaa selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista ehdotetaan tehostettavaksi rangaistussäännöksellä. Myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksilla pyritään siihen, että määräaikaisten sopimusten perusteet tulisivat nykyistä paremmin harkituiksi ja peruste tulisi myös työntekijän tietoon.

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan yli kuukauden jatkuvissa työsuhteissa työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista siltä osin, kun niistä ei ole sovittu kirjallisella työsopimuksella. Keskeisiin ehtoihin kuuluu muun muassa työsopimuksen määräaikaisuuden peruste. Esityksellä ei luoda uusia velvoitteita työnantajalle, vaan sillä saatetaan jo voimassa oleva selvitysvelvollisuuden rikkominen rangaistusuhan alaiseksi.

Työnteon keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamisen painoarvoa ehdotetaan lisättäväksi työsuojelun valvontalain muutoksella. Jos työntekijä ei saa selvitystä työnantajalta, työsuojelutarkastaja voi kehottaa työnantajaa antamaan selvityksen. Mahdollisuus kehotusmenettelyyn tehostaisi sitä, että määräaikaisuuden peruste tulisi paitsi viranomaisen myös työntekijän tietoon.

Työministeri Tarja Cronbergin mielestä olennaisinta on, että määräaikaisten työsopimusten oikeutettu käyttö on rajattu niihin tilanteisiin, joissa työnantajan työvoiman tarve ei ole pysyvää ja määräaikaisten sopimusten käyttöön voidaan vaikuttaa riittävällä valvonnalla.

- Suomessa tehdään eurooppalaisittain runsaasti töitä määräaikaisissa työsuhteissa. Tärkein tavoite tulevaisuudessa on määräaikaisten työsuhteiden karsiminen. Toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden tulee olla ensisijaisia, Cronberg korostaa.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan ensi tilassa.

Lakiehdotukset perustuvat määräaikaisia työsuhteita selvittäneen kolmikantaisen työryhmän työhön. Esitys liittyy Matti Vanhasen II hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus toteuttaa nopealla aikataululla määräaikaisia työsuhteita selvittäneen työryhmän ehdotukset.

-------------
Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Kröger Tarja, työministeriö, p. 010 60 48932, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi