9.10.2007
Vuonna 2005 toteutettu muutosturvauudistus on edesauttanut irtisanottujen uudelleentyöllistymistä sekä lisännyt viranomaisten, yritysten ja muiden siihen liittyvien tahojen yhteistyötä selvästi. Kuitenkin pienillä yrityksillä sekä julkisella sektorilla muutosturvan toteuttamisessa on vielä parantamisen varaa, selviää työministeriön tilaamasta tutkimuksesta. Tutkijoiden Robert Arnkilin, Esa Jokisen ja Simo Ahon mukaan jatkossa haasteena on välttyä siltä, että irtisanottujen joukko jakautuisi niin sanotusti kahden kerroksen väeksi eli yhtäältä niihin, jotka parempien henkilökohtaisten resurssiensa vuoksi hyötyvät muutosturvasta ja toisaalta niihin, jotka jäävät siitä syrjään.

Arnkil, Jokinen ja Aho selvittävät tutkimuksessaan irtisanomistilanteiden muutosturvan asiakasvaikuttavuutta ja muutosturvamallin toimivuutta eri toimijoiden kannalta. Tutkimusta varten haastateltiin työntekijöitä ja työnantajia sekä työhallinnon, keskusjärjestöjen, yritysten ja viranomaisten edustajia sekä tehtiin kyselyjä ja analysoitiin seurantatietoja.

Muutosturvatoimintamalli on parantanut selvästi irtisanottujen uudelleentyöllistymistä. Työllistyneiden osuus on muutosturvan myötä noussut noin 4 prosenttiyksikköä. Muutosturva on auttanut työllistymisessä kaikkein eniten ikääntyviä, kouluttamattomia sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Näissä ryhmissä myös aiempaa merkittävästi suurempi osa on sijoittunut aktiivisiin työhallinnon toimenpiteisiin kuten koulutukseen.

Vaikka muutosturva-asiakkaiden uudelleentyöllistymisen odote on tällä hetkellä hyvä, irtisanotut eivät ole työllistymisensä suhteen vielä kovin luottavaisia. Työntekijä kokee itsensä tyypillisesti ”häviäjäksi” irtisanomistilanteessa, mikä lisää hänen psyykkistä kuormitustaan ja tarjottujen palvelujen hyödyntämistä. Joissakin tapauksissa irtisanotun pääseminen muutosturvan piiriin on ollut vaikeaa ja kokonaan estynyt joko työnantajan, työntekijän omien asenteiden vuoksi tai viranomaisen ja työntekijän yhteentörmäyksen vuoksi.

Pk-yritysten ja julkisen sektorin työnantajien muutosturvatietoja kartutettava

Monet henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat irtisanotun uudelleentyöllistymiseen myös hyvässä työmarkkinatilanteessa. Muutosturva luo uudenlaisia mahdollisuuksia tukea ihmisten toimintaa varhaisessa vaiheessa tiedottamalla, aktivoimalla ja koulutustoimenpiteiden räätälöimisellä. Muutosturvan tämänhetkiset pulmat liittyvät pk-sektorin ja julkisen sektorin muita heikompaan tietämykseen muutosturva-asioissa. Haasteena on myös, miten heikommat valmiudet omaavat työnantajat ja työntekijät saadaan muutosturvan piiriin.

Muutosturva on parantunut erityisesti työnantajakontakteja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä irtisanomistilanteissa. Työpaikkalähtöisyyden kehittymisessä on tärkeä viesti työvoimapalvelujen kehittämiselle yleisemminkin.

Tutkijat suosittelevat, että muutosturvamallille luodaan kehittämisohjelma, jossa hyviä käytäntöjä kehitetään ja levitetään sekä asiantuntijuutta vahvistetaan jatkuvasti.

Muutosturvaa vuodesta 2005

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toteuttamisesta vuosia 2005–2007 koskevassa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa joulukuussa 2004. Lainsäädäntö on ollut voimassa vuoden 2005 heinäkuusta lähtien. Muutosturva on yksilöllistä työhallinnon palvelua ja uudelleenkoulutusta tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille. Työnantaja on mukana irtisanottujen työntekijöiden tilanteen tukemisessa, tiedottamisessa ja palvelujen järjestämisessä. Muutosturva muodostuu palkallisesta vapaasta irtisanomisaikana esimerkiksi työnhakua varten, työnhakijan oikeudesta työllistymisohjelmaan, korotetusta työttömyysturvasta, työnantajan lisääntyneestä ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuudesta sekä työvoimatoimiston tehostetuista palveluista.

Tutkimuksessa muutosturvan asiakasvaikuttavuutta seurattiin tilastollisen aineiston avulla. Vaikuttavuutta ja uudistuksen toteutumista arvioitiin laadullisesti työntekijä-, työnantaja-, työhallinto- ja keskusjärjestöhaastatteluin sekä yritys- ja viranomaiskyselyillä. Muutosturvan arviointitutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus yhdessä LTT-tutkimus Oy:n (nykyisin HSE Executive Education) ja Spangar Negotiationsin kanssa.

----------
Lisätietoja:
Robert Arnkil, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, puhelinnumero 050 563 2843 sähköposti etunimi.sukunimi@armas.fi,
Esa Jokinen, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, puhelinnumero 040 5885335 sähköposti etunimi.sukunimi@uta.fi,
Simo Aho, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, puhelinnumero 03-3551 7263 sähköposti etunimi.sukunimi@uta.fi, 

Muutosturva uudenlaisen yhteistyön airuena – Muutosturvan toimeenpanon ja toteutuksen arviointitutkimus (Työpoliittinen tutkimus 331) on julkaistu työministeriön internet-sivuilla osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.