26.9.2007
Työpolitiikassa lähivuosien keskeinen hanke on suomalaisen joustoturvamallin kehittäminen. Työministeri Tarja Cronberg johtaa korkean tason työryhmää, jonka tavoitteena on luoda yhteinen kansallinen kokonaisnäkemys, ”Suomen malli”, jolla tulevaisuudessakin varmistetaan työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työn tuottavuuden nousu kestävällä tavalla.

Työpoliittisen aikakauskirjan uusimmassa numerossa avataan keskustelua joustoturvasta useissa tutkijoiden ja asiantuntijoiden artikkeleissa.

Ekonomisti Pekka Sinko tarkastelee artikkelissaan suomalaisen joustoturvamallin lähtökohtia. Esimerkkinä joustoturvapolitiikasta on usein käytetty Tanskan mallia, jossa yhdistyvät työntekijän heikko irtisanomissuoja sekä työntekijän toimeentulosta ja uudelleentyöllistymisestä huolehtiminen. Lopputuloksena tulisi olla alhainen työttömyys ja hyvä työllisyys.

Pekka Sinko toteaa, että Suomessa on paljon elementtejä, jotka sisältyvät myös Tanskan malliin. Vahvempi irtisanomissuoja tasoittaa meillä määräaikaisten työsuhteiden runsautta. Sinko osoittaa, että Suomessa syntyy enemmän työpaikkoja kuin Tanskassa ja häviää vähemmän. Hän toteaa, että joustoturva kuvaa käsitteenä suhteellisen heikosti niitä käytännön toimia, joilla sen tavoitteita voidaan edistää.

Työministeriön neuvotteleva virkamies Heli Saijets esittelee artikkelissaan EU:n ja jäsenvaltioiden välillä käytävää joustoturvaan liittyvää keskustelua. Joustoturva on paitsi yleinen työmarkkinamalli, myös yrityksen sisäinen toimintamalli. Sen tavoitteena on kannustaa työllisyyteen, edistää liikkuvuutta ja mahdollistaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Eri analyyseissa on ryhmitelty eurooppalaisia maita jouston ja turvan suhteen ja niissä näyttää erottuvan erityinen pohjoismainen malli. Sekä turva- että joustoelementit ovat suhteellisen korkealla tasolla tämän pohjoismaisen mallin maissa. EU-yhteyksissä Suomi onkin tuonut esille myös työn tuottavuuden ja työelämän laadullisen kehittämisen näkökohtia.

Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila SAK:sta esittää puheenvuorossaan, että suomalainen joustoturva voisi kehittyä pysyvien työsuhteiden ja kokoaikatyön puitteissa. Hän huomauttaa, että suomalaiset työajat ovat EU:n joustavimmasta päästä, mutta ne joustavat yleensä kokoaikatyön kehikossa. Tähän määrällisen joustavuuden muotoon tulisi hänen mukaansa yhdistää entistä voimallisemmin funktionaalinen joustavuus, joka olisi looginen etenemistie suomalaisessa työelämässä. Näistä aineksista olisi mahdollista kehittää suomalainen joustoturvamalli, joka ei olisi tuontitavaraa, vaan ennemminkin vientitavaraa, Antila kirjoittaa.

Työministeriön julkaisema Työpoliittinen aikakauskirja 3/2007 on luettavissa työministeriön internet-sivuilta osoitteessa
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/04_aikakauskirja/index.jsp

Toimitukset voivat tilata aikakauskirjan maksutta sähköpostiosoitteesta tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi.