20.9.2007
Hallitus asetti ohjelmassaan kunnianhimoisen tavoitteen: rakentaa uusi moderni ja tehtävässään voimakas työ- ja elinkeinoministeriö. Taustana tarpeelle on toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos.

Korkea työttömyyden haaste on saanut rinnalleen työvoiman riittävyyden, kohtaannon ja työssäjaksamisen haasteet. Sitä samaa voidaan sanoa ilmasto- ja energiakysymyksistä sekä väestön ikääntymisestä.

Tuottavuuden parantamisesta on samaan aikaan tullut entistä tärkeämpi kasvun tekijä. Erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoiminta on liian harvojen harteilla. Palvelusektorin tuottavuuskehitys ei vastaavasti ole riittävällä tasolla. Hallitusohjelman mukaan näihin haasteisiin vastaamiseksi meidän on luotava maailman paras toimintaympäristö innovaatioille ja yrittäjyydelle. Samalla meidän on vastattava työelämän tarpeisiin huolehtimalla jouston ja turvan tasapainosta.

Näihin ja moniin muihin haasteisiin me vastaamme vahvasti uudella työ- ja elinkeinoministeriöllä, sen modernilla ja tehokkaalla johtamisjärjestelmällä ja organisaatiolla sekä sen hyvällä yhteistyökyvyllä kaikkien sidosryhmien kanssa.

Uusi ministeriö ottaa siis entistä keskeisemmän roolin Suomen innovaatio-, yrittäjyys-, työllisyys- ja energia-asioissa.

Uusi ministeriö ei ole kahden, osin kolmen, ministeriön yhteen liimaamista. Ministeriön sanotusta tehtävästä lähtien olemme koonneet keskenään synergiset tehtävät uusiksi osastoiksi.

Radikaalein muutos Suomen julkisessa hallinnossa tähän asti koettuun verrattuna on kuitenkin koko ministeriökonsernin johtamisjärjestelmän luominen. Sitä varten perustetaan erillinen konsernin johtamisen yksikkö, jolla on vahva koordinaatio ja tulosohjaustehtävä kaikkiin ministeriön virastoihin, laitoksiin ja koko ministeriön alaiseen hallintoon. Yksikön vastuulle tulevat lisäksi alaisen hallinnon toimintamäärärahat ja kaikki elinkeinoelämän kannalta tärkeät valtion riski- ja erillisrahoitusyhtiöt.

Ministeriön johtaminen rakennetaan entistä vahvempaan toimintaympäristön analyysiin ja tutkimukselliseen tietoon. Sitä varten perustetaan erillinen strategiayksikkö, jolle voidaan antaa johdettavaksi myöskin erillisiä strategisia hankkeita. Se auttaa myös konsernijohtamisen tehtävissä.

Kaikki keskeiset aluekehitystehtävät ja rakennerahastot kootaan nyt yhdeksi mittavaksi aluekehitysyksiköksi. Sen luonne on vahvasti poikkihallinnollinen.

Osastojaossa näkyy vahva pyrkimys synergisten etujen hakemiseen. Työllisyys- ja yritysosasto kokoaa yhteen perinteiset työllisyys- ja työvoimapolitiikan tehtävät ja erityisesti alkavan yrittäjyyden ja yrittäjyyden yleisten edellytysten kohentamiseen liittyvät toimet.

Työelämä- ja markkinaosasto varmistaa edellytykset laadukkaaseen työelämälainsäädäntöön ja hyvin toimivaan kolmikantaiseen järjestelmään.

Innovaatio-osasto ottaa haltuun tähänastista selvästi laaja-alaisemman innovaatiopolitiikan tehtävän. Nyt se kattaa aiempaa laajemmin myös palvelusektorin. Uusina asioina osaston vastuualueseen tulevat myös mm. TYKES- toiminnot työministeriöstä. Samoin osastolle keskitetään kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tehtävät.

Energiaosaston keskeinen tehtävä on huolehtia energiamarkkinoiden toimivuudesta. Osaston entistäkin vaativampi tehtävä on uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatehokkuuden ja säästön vauhdittaminen. Osaston vastuualueeseen kuuluvat jatkossakin myös kansallisen ydinenergiapolitiikan tehtävät. Osasto kantaa merkittävän vastuun ilmastokysymyksen kansallisesta hoitamisesta, samoin energiateknologian edistämisestä maassa.

Kuluvalla vaalikaudella ministeriön keskeisiin tehtäviin kuluu myös työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelman johtaminen.

Ministeriöuudistukseen liittyen on valmisteltu myös TE-keskusorganisaation uudistuksia, jotka ovat pääratkaisultaan tarkoitus panna toimeen samanakaisesti. TE-keskuksissa vanhasta osastorakenteesta luovutaan ja tilalle tulee ministeriön rakennetta muistuttava matriisirakenne.

Uudistuksen valmistelussa on ministeriöstä ja aluehallinnosta ollut tähän asti mukana noin 250 henkilöä. Hallinnon oman henkilöstön panos on ollut tärkeää. Ilman ulkopuolista mainiota konsulttien asiantuntemusta tästä uuden ministeriön rakentamistehtävästä ei olisi selviydytty sillä ripeydellä mihin nyt olemme yltäneet.

Ministeriöuudistusta on valmisteltu erinomaisella yhteistyöllä ja suurella innostuksella. Haluan kiittää erityisesti ministerikollegaani Tarja Cronbergia erinomaisesta yhteistyöstä. Samoin haluan kiittää kaikkia työhön tähän asti osallistuneita ja tässä työssä vielä jatkossakin tarvittavia kumppaneita.

Haluan lopuksi korostaa sitä seikkaa, että uuden ministeriön tehtävässään onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa. Uskon, että tällä ratkaisulla me pystymme tähän. Tämän uudistustyön jatkovaiheissa että itse ministeriön työn aikanaan käynnistyessä haluan vakuuttaa, että pidämme yhteistyön kädet ojennettuina kaikkien sidosryhmien, erityisesti työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen suuntaan.