20.9.2007
Olemme löytäneet mielestäni hyvän ratkaisun. Uudessa ministeriörakenteessa on lisäarvoa työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan yhdistämisessä, laaja-alaisessa innovaatiopolitiikassa sekä aluekehityksen läpikäyvässä periaatteessa. Myös energia- ja ilmastopolitiikassa löytyy toivottavasti uusia avauksia, jotka yhdistävät energiapolitiikan työllisyyteen, yrittäjyyteen ja aluekehitykseen. Pidän huolen strategiayksiköstä vastaavana ministerinä, että ministeriön toimintaan luodaan kokonaisvaltainen näkemys.

Kansainvälisesti on käynnissä todellinen ministeriöiden murros. EU-maat miettivät aktiivisesti, miten yhdistää koulutus, työvoima, uudet työpaikat ja innovaatiot tavalla, joka luo hyvinvointia ja kilpailukykyä. Suomalainen ratkaisu on ollut työn ja elinkeinojen yhdistäminen. Se luo mielestäni parhaan mahdollisen lähtökohdan nk. kohtaanto-ongelman ratkaisuun ja takaa sen, että avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat tulevaisuudessa.

Työmarkkinoilla, niin Suomessa kuin Euroopassakin,  keskustellaan jousto-turvasta aktiivisesti. Se on laaja käsite, joka yhdistää aktiivisen työvoima-politiikan ja sosiaaliturvan, elinikäisen oppimisen ja työelämän kehittämisen yhteiseen viitekehykseen. Uusi työ- ja elinkeinoministeriö ei kata kaikkia niitä alueita, mutta se luo edellytykset suomalaisen joustoturvamallin kehittämiseen.

Olen kantanut työministerinä ministeriöiden yhdistämisessä erityistä huolta vaikeimmin työllistyvistä työnhakijoista. Ajatus toimivista välityömarkkinoista, jotka takaavat myös vaikeimmin työllistyville polun työpaikkaan, sisältyy työllisyys- ja yrittäjyysosaston toimenkuvaan,  ja välityömarkkinoiden roolia tarkennetaan jatkotyöskentelyssä.

Yksi ministeriön painopistealueista on lainsäädäntötyö ja sen kehittäminen. Uusi työelämä- ja markkinaosasto luo edellytykset poikkihallinnolliselle lainsäädäntötyölle työlainsäädännön, kilpailulainsäädännön ja kuluttajalainsäädännön lähtökohdista. Samalla taataan työlainsäädännön jatkuva kolmikantainen kehittäminen.

Hallinnon kehittäminen ei ole aina yksinkertaista. Olemme etsineet tasapainoa ministeriörakenteen luomisessa sisällöstä vastaavien osastojen ja konsernin ohjauksesta vastaavan yksikön välillä. Tehtävä ei ole ollut helppo, suomalainen hallinto ei tunne verkostomaisia ratkaisuja. Olemme ottaneet kuitenkin askeleen tällä tiellä, löytäneet ratkaisun, joka mahdollistaa sisällön ja ohjauksen välisen tasapainon tavalla, joka luo toivottavasti mallia suomalaisen hallinnon kehittämiselle myös tulevaisuudessa.