13.9.2007
Vuorotteluvapaajärjestelmää ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella vuoden 2008 alusta. Vapaan voisi pitää vielä 31.12.2010 mennessä, jos siitä on sovittu viimeistään vuoden 2009 aikana. Korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyisivät lähes entisinä ja järjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Hallitus hyväksyi lakiesityksen torstaina 13.9. ja se annettiin eduskunnalle tasavallan presidentin esittelystä. Hallituksen esitys on valmisteltu työministeriössä kolmikantaisen työryhmä ehdotusten pohjalta.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan vuorotteluvapaasta säädetään pysyvä laki sen jälkeen, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu. Valtioneuvosto on asettanut kesäkuussa 2007 laajapohjaisen sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka yhtenä tehtävänä on muun muassa selvittää työvuorottelua. Koska selvitystyö järjestelmän rahoituksesta on vasta käynnistymässä, on tarkoituksenmukaista säätää vuorotteluvapaa määräaikaiseksi ja vasta edellä mainitun komitean saatua ehdotuksensa valmiiksi, säätää hallitusohjelman mukaisesti vuorotteluvapaa pysyväksi järjestelmäksi.

Vuorotteluvapaajärjestelmä perustuisi pitkälti voimassa olevaan vuorotteluvapaalakiin, jota kuitenkin ehdotetaan tietyin osin tarkennettavaksi siitä saatujen kokemusten pohjalta. Vapaasta olisi edelleenkin sovittava työnantajan ja työntekijän kanssa ja sijaiseksi tulisi palkata työtön työnhakija. Työntekijällä tulisi olla työeläkelakien mukaista työssäoloa ennen vuorotteluvapaalle pääsemistä 10 vuotta kuten nykyisinkin.

Työssäoloedellytystä sille työnantajalle, jonka palveluksesta vuorotteluvapaalle lähdetään, kuitenkin yksinkertaistettaisiin palkattoman poissaolon laskemiseksi. Työssäoloa tulisi olla välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista 13 kuukautta, johon voisi sisältyä 30 päivää palkatonta poissaoloa. Aika pitenisi näin ollen myös kuukaudella.

Muut muutosehdotukset koskevat vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhän paluuta. Jaksottaminen olisi edelleen mahdollista, mutta siitä olisi aina sovittava jo vuorotteluvapaasopimuksessa eli vapaan alkaessa. Pidentäminenkin olisi mahdollista, jos siitä sovitaan kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaan kestäessä voisi tilapäisesti palata töihin, mutta sinä aikana sovittu vuorotteluvapaa kuluisi. Vuorotteluvapaa olisi pidettävä kuitenkin aina kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Säännökset selkiyttäisivät hieman sijaisen asemaa. Niiden suhde vuorotteluvapaan mahdolliseen uusimiseen viiden vuoden päästä vuorottelun päättymisestä myös selkenisi.

Vuorottelukorvauksen perusteena olevan palkkatulon määrittämistä koskeva säännös yksinkertaistettaisiin vuorotteluvapaan hallinnoinnin helpottamiseksi ja korvausten maksamisen nopeuttamiseksi.

Lakiin ehdotetaan myös pienempiä tarkennuksia. Sijaisen olisi oltava nimenomaan työttömyysturvalaissa tarkoitettu työtön työnhakija. Päätoiminen opiskelija ei voisi toimia sijaisena. Perhevapaata koskevien säännösten kehittymisestä johtuen tehtäisiin lakiin vastaavat muutokset.

Vuorotteluvapaajärjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta ja kustannusten jakautuminen valtion, työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyyskassojen kesken pysyisi myös ennallaan. Viime vuonna korvausten maksuosuudet jakautuivat siten, että valtion osuus oli 42 prosenttia, työttömyysvakuutusrahaston 52,6 prosenttia ja työttömyyskassojen 5,5 prosenttia.
Vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin viime vuonna yhteensä 77,5 miljoonaa euroa. Järjestelmän nettokustannukset ovat pienemmät johtuen mm. siitä, että työttömän sijaisen työttömyysturvamenoista tulee säästöä.

Vuorotteluvapaata on pitänyt vuodesta 1996 alkaen vuoden 2007 kesäkuun loppuun mennessä noin 123 00 henkilöä.


- - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:
hallitusneuvos Raila Kangasperko, työministeriö, puh. 010 60 48935, 050 396 0201, etunimi.sukunimi@mol.fi