24.8.2007
Maahanmuutto voi parhaimmillaan tuoda merkittävän lisän työvoiman tarjontaan, mutta pahimmillaan syventää työvoimapulaa Suomessa seuraavien 10–15 vuoden aikana. Maahanmuuttajien osallistumiseen työelämään vaikuttavat muuttajien ikä, heidän kotoutumisensa Suomeen ja työikäisten osuus työvoimasta. Tämä selviää työministeriön projektitutkija Kai Torven selvityksestä Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen.

Selvityksessä arvioidaan maahanmuuton vaikutusta työvoiman tarjontaan 15 vuoden aikajänteellä. Tarkastelussa on mukana ainoastaan pysyväisluonteinen maahanmuutto. Siten tarkastelun ulkopuolelle jäävät muun muassa kausityöntekijät kuten marjanpoimijat ja keikkatyöntekijät, joiden vakituinen asuinpaikka on ulkomailla.

Suomi oli pitkään pikemminkin maastamuuttomaa kuin maahanmuuttomaa. Nettomaahanmuutto on kasvanut pysyvämmin vasta 1980-luvun alusta lähtien. Vuosina 2004–2006 maahanmuutto oli ennätyksellisen suurta ja sen kasvu on jatkunut vuoden 2007 alkupuolella. Eniten maahanmuuttajia on tullut 2000-luvulla Venäjältä ja Virosta. Myös Turkista on tullut runsaasti maahanmuuttajia. Muuttoliike Suomen ja Ruotsin välillä on ollut hyvin vilkasta, mutta nettomuutto on ollut lähellä nollaa.

Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa olennaisesti koko väestöstä, mikä on ollut työmarkkinoiden kannalta hyvin edullista. Maahanmuuttajista yli kolme neljännestä on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita. Suurin osa muuttajista on 2000-luvulla ollut 25–34-vuotiaita.

Työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolella ja työvoimaan kuuluvistakin selvästi kantaväestöä suurempi osa on työttöminä. Maahanmuuttajien työvoimaosuus ja työllisyysaste nousevat selvästi kun maahanmuuttajat ovat oleskelleet Suomessa pidemmän aikaa. Pitkään maassa olleiden työvoimaosuus onkin lähellä koko väestön keskiarvoa. Syyt alhaiseen työelämään osallistumiseen ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kielitaidon ja paikallisen kulttuurin tuntemuksen puute sekä suomalaisten vieroksuvat asenteet. Mikäli vain harva maahanmuuttaja pääsee työelämään, työvoimapula voi pahentua. Siksi maahanmuuttajien kotouttamista tulisi tehostaa. Työllisyysastetta voi nostaa myös rekrytointi suoraan ulkomailta.

Analyysissa pohditaan, miten maahanmuutto voisi kehittyä vuosien 2007–2020 aikana. Mikäli maahanmuutto ja osallistuminen työmarkkinoille pysyvät myös tulevaisuudessa vuoden 2006 tasolla, työvoiman tarjonta vuonna 2020 on runsaat 65 000 korkeampi kuin silloin, jos maahanmuutto pysähtyy. Mikäli nettomaahanmuutto on 11 000 henkeä vuonna 2007 ja kasvaa siitä lähtien vuodessa 1 000 hengellä, se lisäisi työvoiman tarjontaa vuonna 2020 yli 157 000 hengellä eli runsaalla 6 prosentilla.

Selvitys kuuluu uuteen työministeriön analyysiyksikön julkaisemaan verkkojulkaisusarjaan. Syksyn aikana verkkosivuilla julkaistaan analyysejä muun muassa rekrytointikysymyksistä, työvoimatoimistojen toiminnasta ja tuloksellisuudesta sekä työvoimakoulutuksesta.

Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen, TM-analyyseja 2/2007 on julkaistu työministeriön verkkosivuilla.

---------

Lisätetoja:
projektitutkija Kai Torvi, työministeriö, puhelinnumero 010 60 48066, 0400 868 908, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, työministeriö, puhelinnumero 010 60 75959, 050 396 3658, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi