Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Tiedotteet  «  Vuoden 2003 tiedotearkisto  «  Työministeriöltä rahoitus 25:lle työvoiman palvelukeskukselle ja yhteispalvelupisteelle

Työministeriöltä rahoitus 25:lle työvoiman palvelukeskukselle ja yhteispalvelupisteelle

Työministeriö on myöntänyt vuodeksi 2004 rahoitusta 15 työvoiman palvelukeskukselle ja 10 yhteispalvelupisteelle. Näissä hankkeissa on mukana 36 työvoimatoimistoa ja 72 kuntaa. Uuden eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tarkoituksena on tukea työttömiä asiakkaita elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjota monipuolisia kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä. Rahoituspäätöksestä kerrottiin työministeri Tarja Filatovin  tiedotustilaisuudessa maanantaina Helsingissä.

Työministeri Tarja Filatov totesi, että työllisyysohjelman käytännön toteutuksessa nyt perustettavilla palvelukeskuksilla ja palvelupisteillä on keskeinen rooli. Tulevaisuudessa yhä useampi seutu ja kunta tulee yhteistyössä työministeriön ja KELA:n kanssa pureutumaan työttömyyden kovan ytimen poistamiseen. Pitkäaikaistyöttömien kannalta tämä on todellinen uudistus. Myös kuntia Filatov kutsuu mukaan yhä suunnitelmallisempaan yhteistyöhön nyt tehdyn rakenteen kanssa, koska se tarjoaa myös kunnille mahdollisuuden ratkaista kuntalaisten ongelmia työministeriön taloudellisen vastaantulon avulla. Kustannukset tullaan jakamaan  puoliksi kuntien ja työministeriön kesken.

Uusi palvelumalli sisältyy hallituksen työllisyysohjelmaan, jonka tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yksi keskeisiä osahankkeita on julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen, johon uudet työvoiman palvelukeskukset lukeutuvat.

Keskukset tarjoavat palveluja työttömille, joiden auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Vuosina 2004-2006 perustetaan vähintään 40 työvoiman palvelukeskusta. Ne muodostavat alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien kuten kuntoutuslaitosten, koulutuksen järjestäjien ja sosiaalisten yritysten asiantuntijaverkostoista.

Rahoituksen työvoiman palvelukeskuksen toimintaa varten saavat Espoo, Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti, Rauma, Kokkola, Oulu sekä Porin ja Hämeenlinnan seutukunnat ja Jyväskylän sekä Kuopion seudut. Nämä olivat mukana jo yhteispalvelukokeilussa. Yhteispalvelupisteinä jatkavat Kotka, Lappeenranta, Joensuun seutu, Vaasa ja Kajaani. 

Kokonaan uusia palvelukeskuksia muodostetaan Mikkelin seudulle ja Rovaseudulle. Uusia yhteispalvelupisteitä perustetaan Hyvinkäälle, Varkauteen, Ylä-Savoon sekä Seinäjoen ja Kemin seuduille.

Ennen kuin rahoitusta voidaan myöntää odotetaan vielä toimintamallin ja suunnitelman täsmentämistä Vammalan seudulta, Ääneseudulta ja Keski-Karjalasta. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamina toimintaansa jatkavat Etelä-Savon kolme työllistämisen palvelukeskusta.

Rahoituksen saamiseen vaikuttanut työttömyyden rakenne  

Rahoituksen saamiseen on vaikuttanut erityisesti alueen työttömyyden rakenne ja esitetty toimintamalli. Rahoitusta saavissa yhteispalvelupisteissä ja palvelukeskuksissa toimii noin 430 työvoimatoimistojen ja kuntien virkailijaa. Yhteiseksi asiakasmääräksi arvioidaan 20 000.  

Rahoituksen saavissa työvoimatoimistoissa oli tammi-elokuussa keskimäärin 160 000 työtöntä työnhakijaa eli 55 prosenttia koko maan työttömistä työnhakijoista. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan pitkäaikaistyöttömistä on noin 60 prosenttia eli 43 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piiriin laskettavia on rahoitusta saavissa toimistoissa noin 63 prosenttia eli 73 000 henkilöä.

1.1.1995 - 30.5.2003 työmarkkinatukea passiivitukena 500 päivää tai enemmän oli saanut yhteensä noin 81 000 työtöntä henkilöä. Heistä noin 48 000 eli 60 prosenttia asuu rahoituksen piiriin kuuluvalla alueella. Vastaavat luvut 1 000 päivää tai enemmän tukea saaneiden osalta olivat noin 33 000 eli 60 prosenttia ja 2 000 päivää tai enemmän tukea saavien osalta 5 700 eli noin 57 prosenttia.

Päätös on jatkoa kaksivuotiselle hyväksi havaitulle kokeilulle

Työhallinnon, KELA:n ja kuntien kaksivuotinen yhteispalvelukokeilu alkoi vuonna 2002. Kokeilun tavoitteena on ollut edistää työmarkkinatukea saavien työttömien henkilöiden työhön sijoittumista ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Kokeilu on toteutettu ensisijaisesti suurimmissa kaupungeissa ja paikkakunnilla, joilla työmarkkinatuen aktivointiaste on matala. Kokeilu päättyy vuoden 2003 lopussa.  

Työvoiman palvelukeskus eroaa yhteispalvelupisteestä siinä, että sen asiantuntijaverkosto on laajempi ja se on myös henkilöstönsä puolesta suurempi ja monipuolisempi yksikkö.  

Palvelukeskusten muodostaminen käynnistetään vuoden 2004 alussa. Verkosto laajenee vielä uusille alueille vuosina 2005 ja 2006.

 - - - - - - - - - - - - - -
Työministeriön tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043 tai 0400 421 693 tai anja.kolehmainen@mol.fi
Työministeriön viestintä, puh. (09) 16006

Lisätietoja:
Hallituksen työllisyysohjelman ohjelmajohtaja Harri Skog, puh. (09) 1604 9005 tai harri.skog@mol.fi tai
Hallitusneuvos Päivi Kerminen, puh. (09) 1604 9011 tai paivi.kerminen@mol.fi

Tulostettava versioTulostettava versio

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 07.07.2004
Sivun ylälaitaan