Valtaosa palkansaajista antaa hyvän arvosanan työpaikalleen
-Yleinen epävarmuus saa silti monet epäilemään työn mielekkyyttä

Palkansaajat antavat työpaikoilleen todistuksen keskiarvoksi 7,9, jota voidaan pitää yllättävän hyvänä. Huonojen arvosanojen osuus on pieni. Posi­tiivisen yleiskuvan taakse kätkeytyy kuitenkin monenlaisia muutoksia. Ylityöt ovat jälleen lisääntymässä ja sairauspoissaolot ovat pidentyneet. Tyky-toiminta ja työpaikkakoulutus ovat lisääntyneet, mutta muu työpaikkojen kehittäminen vähentynyt. Moni tuntuu epäilevän työnteon mielekkyyttä aikaisempien vuosien tapaan. Työministeri Tarja Filatov ja tutkija Pekka Ylöstalo kertoivat suomalaisen työelämän tilasta vuoden 2003 työolobarometrin ennakkotietojen pohjalta torstaina Helsingissä.

Vuoden 2003 työolobarometrissa pyritään aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin arvioimaan suoma­laisen työelämän tilaa ja selvittämään, onko tila todella niin huono kuin viimeaikaisten uutisten pe­rusteella voisi ajatella. Arvio pohjautuu neljään työhön ja työpaikkaan olennaisesti liittyvään ulottuvuuteen. Ne ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, henkilöstön voimavarat suhteessa vaatimustasoon sekä henkilöstön keskinäinen luottamus, kannustus ja innovatiivisuus työpaikalla. Kaikkiaan 1 254 työssä olevaa palkansaajaa arvioi työpaikkansa tämän vuoden syys-lokakuussa. Heidän antamiensa tietojen perusteella laskettu työelämän laadun yleiskeskiarvo on 7,9.

Peränpitäjinä pohjoisin ja eteläisin Suomi

Naisten antama keskiarvo on hieman alhaisempi kuin miesten. Toimihenkilöiden keskiarvo on selvästi korkeampi kuin työntekijöiden. Lääneistä alhaisimman keskiarvon saavat Oulun ja Lapin läänit sekä pääkaupunkiseutu.

Palkansaajista 45 prosenttia piti työpaikkaansa sekä varmana, kannustavana että sopivana omille voimavaroilleen. Epävarmaa, huonosti motivoivaa ja voimavarat ylittävää työtä tekeviä oli kolme prosenttia. Vaikka puhuttaisiin vain epävarmuudesta ja kannustuksen puutteesta osuus nousee vain 5 prosenttiin työssä olevista palkansaajista.

Työn henkisen rasittavuuden kasvu on hidastunut useiden vuosien ajan. Se on kääntynyt jälleen vuonna 2003 nousuun. Sama trendi on nähtävissä ylitöiden kohdalla. Ylitöitä tehtiin eniten kunnissa ja yksityisellä palvelusektorilla. Yli puolet (54 %) on sitä mieltä, että heidän työpaikallaan on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä. Osuus on hieman kasvanut vuoden aikana.

Yli 54 -vuotiaista 52 % ei ollut päivääkään poissa töistä

Kaikista palkansaajista 41 prosenttia ei ole ollut vuoden aikana päivääkään poissa oman sairauden takia. Vähiten tällaisia henkilöitä on ollut kunnissa. Iäkkäiden työntekijöiden voimakkaasta valikoitumisesta kertoo se, että yli 54-vuotiaiden ikäryhmässä niiden osuus, jotka eivät olleet päivääkään poissa, oli korkeampi kuin muissa ikäryhmissä (52 %).

Sairauspoissaolot ovat pidentyneet. Keskimääräinen pituus vuoden 2003 aikana oli 14 päivää. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on keskimäärin yksi päivä. Kunnissa työskentelevillä on ollut muita sektoreita enemmän sairaspäiviä. Poissaolojen pituus kasvaa iän mukana. Kuitenkin vuoden aikana sairauspäivät ovat lisääntyneet erityisesti 25 – 44-vuotiailla.

Työntekijöiden kokemat irtisanomis- ja lomautusuhat ovat lisääntyneet, mutta hyvin vähän. Kaksi prosenttia kaikista työssä olevista palkansaajista pitää varmana, että hänet irtisanotaan tulevan vuoden aikana. Potkuja pitää mahdollisena 8 prosenttia. Irtisanomisuhkaa kokevista pääosa työskentelee yksityisellä sektorilla. Viime vuosikymmenestä poiketen irtisanomisuhkia on eniten pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen läänin alueella.

Uusien tilapäisten ja määräaikaisten osuus alentunut

Uusia työntekijöitä on palkattu aikaisempaa vähemmän. Erityisesti uusien tilapäisten ja määräaikaisten työntekijöiden osuus on alentunut. Silti joka neljännellä julkisen sektorin ja hieman  yli joka kymmenennellä yksityisen sektorin työpaikalla on havaittu tilapäisiin tai osa-aikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää.

Työpaikkakoulutukseen osallistuneiden osuus on pysynyt useita vuosia lähes ennallaan. Työpaikkakoulutus on kuitenkin pidentynyt. Koulutuspäivien lukumäärä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna miehillä ja julkisella sektorilla. Valtion työpaikoilla koulutuspäiviä on ollut huomattavasti muita sektoreita enemmän.

Työpaikkakoulutuksen lisäksi työpaikkoja on pyritty kehittämään erityisten kehittämisohjelmien avulla. Niiden määrä on laskenut usean vuoden ajan ja sama suunta jatkui myös vuonna 2003. Vieläkin tällaiset ohjelmat ovat varsin tavallisia, sillä ohjelmia on 44 prosentilla työpaikoista. Tyky-toiminta, joka on voinut kohdistua työntekijöiden terveyteen, osaamiseen tai työturvallisuuden parantumiseen, on ollut selvässä kasvussa.

Odotukset varovaisia

Palkansaajien ensi vuotta koskevat odotukset ovat pysyneet edellisten vuosien tapaan hyvin varovaisina. Työllisyyden paranemista odottavia on miltei täsmälleen sama määrä kuin sen huononemista odottavia. Erityisesti teollisuudessa työskentelevien mielipiteet menevät ristiin. Oman työpaikan talouden paranemiseen luotetaan työllisyyden paranemista enemmän, sillä joka neljäs ennustaa työpaikkansa talouden paranevan ja joka viides arvioi sen huononevan.

Nykyisen työelämän muutossuuntaa on aikaisempien vuosien tapaan arvioitu usealla eri ulottuvuudella. Muutoksia on pidetty lähes samanlaisina kuin edellisenä vuotena. Pääosa muutoksista on arvioitu positiivisiksi. Poikkeuksena on työnteon mielekkyys. Vuonna 2003 enemmistö palkansaajista on ollut sitä mieltä, että muutossuunta on pikemmin huono kuin hyvä. Tilanne on ollut samanlainen myös edellisinä vuosina.

Työministeriön työolobarometrin avulla on seurattu työelämän laadun muutoksia vuodesta 1992 lähtien. Tämän vuoden tiedot perustuvat syys-lokakuussa tehtyyn 1 254 työssä olevan palkansaajan puhelinhaastatteluun. Tiedot on kerännyt Tilastokeskus. Puhelinhaastattelun vastausprosentti on korkea, 88 %. Otoksen tiedot voidaan yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia. Aikaisempien vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia nyt kerättyjen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - -

Työministeriön tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043

Lisätietoja:
Tutkija Pekka Ylöstalo, puh. (09) 1604 9200 tai pekka.ylostalo@mol.fi

Työolobarometrin ennakkotiedot löytyvät työministeriön sivuilta os. www.mol.fi/julkaisut