Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Tiedotteet  «  Vuoden 2003 tiedotearkisto  «  Filatov: Starttirahatyöryhmän ehdotukset valmistuneet ja lähdössä lausuntokierrokselle

Filatov: Starttirahatyöryhmän ehdotukset valmistuneet ja lähdössä lausuntokierrokselle

Aloittavien yrittäjien starttirahajärjestelmästä päätökset helmikuussa 2004 

- Starttirahan kehittämistä selvittänyt työryhmä ehdottaa kohdejoukon laajentamista, tukitason nostamista ja porrastamista sekä keston pidentämistä. Työryhmän ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle ja helmikuussa 2004 tehdään päätökset starttirahajärjestelmän kehittämiseksi. Työministeri Tarja Filatov pitää tärkeänä, että starttirahajärjestelmää laajennetaan siten, että starttirahalla kannustetaan uusia ryhmiä yrittäjyyteen.

- Yrittäjyysohjelman osana perustettiin starttirahaa edelleen kehittävä työryhmä, jonka työ on edennyt niin, että sen ehdotukset ovat valmiita lähetettäväksi lausuntokierrokselle. Työryhmä haluttiin perustaa miettimään mm. sitä, olisiko starttiraha laajennettavissa myös muihin kuin työttömiin työnhakijoihin ja siten edistämään yrittäjyyttä. Hallituksen työllisyystavoitteen toteuttaminen vaatii nykyistä laajempaa yrittäjyyttä, toteaa Filatov.

- Starttiraha on ollut tähän asti yksi parhaiten työllistävistä tukimuodoista. Starttirahaa on myönnetty työttömälle työnhakijalle, joka on aikeissa perustaa oman yrityksen. Rahaa on myönnetty aloittavan yrittäjän päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi yrityksen perustamisen alkuajoiksi. Starttirahan määrä on vaihdellut 450 eurosta 770 euroon kuukaudessa. Sen kesto on ollut enimmillään 10 kuukautta, mutta keskimääräinen tukijakso on noin kuusi kuukautta. Starttirahaa on myönnetty vuosittain keskimäärin noin 3 500 aloittavalle yrittäjälle. 

- Työryhmä on nyt tehnyt alustavat ehdotuksensa starttirahan laajentamiseksi. Työministeri Filatov korostaa, että starttirahan saajien kohderyhmää tulisi laajentaa työttömien lisäksi myös palkkatyöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyviin, työttömyysuhan alaisiin, opintonsa päättäneisiin tai kotityöstä yrittäjiksi ryhtyviin. Perusehtona olisi, ettei starttiyrittäjä saa muualta samanaikaisesti muuta päivittäistä toimeentuloaan turvaavaa tuloa.

- Starttirahan tasoa työryhmä ehdottaa nostettavaksi ja porrastettavaksi. Jos järjestelmää laajennetaan työssä oleviin, voisi starttirahan saada jo kolme kuukautta ennen yritysidean lopullista syntymistä, jotta voisi kouluttautua yrittäjyyteen ja jalostaa yritysideaa. Tältä ajalta starttiraha olisi matalampi kuin seuraavilta kuukausilta.

-Päätöksiä tehtäessä on tasapainoiltava tukien tason, keston ja kohdejoukon suuruuden kanssa suhteessa sovittuihin budjettikehyksiin. Jos halutaan kasvattaa starttiyrittäjien ryhmää nykyisestään, on asetettava tiukemmat ohjeet myönnöille. Aina voidaan joustaa tuen tasosta ja kestosta, mutta samalla starttiraha on pidettävä yrittäjyyteen kannustavana ja mahdollistavana toimeentulotukena. Jos starttiyrittäjien määrää halutaan starttirahan turvin tuntuvasti kasvattaa, on siihen myös löydyttävä erillisrahoitusta. Pitää lähteä sovituista kehyksistä ja niiden sisällä painopisteiden muuttamisesta. Starttirahoitusta ei voi kasvattaa rakennetyöttömyyden kustannuksella, täsmentää Filatov.

- Lausuntokierroksen jälkeen päättelemme, mikä yhdistelmä starttirahan saajien rajaamisen, starttirahan keston ja tason sekä olemassa olevan rahoituksen sopivaksi yhteensovittamiseksi on paras, toteaa Filatov.

- Starttirahan saantiedellytykset on säilytettävä perusperiaatteiltaan ennallaan. Kun yritysideaa arvioidaan starttirahan maksamiseksi, on otettava aina huomioon yritysidean elinkelpoisuus, onko tuella todellista merkitystä yrityksen syntymiseksi ja mikä kilpailutilanne paikkakunnalla on. Ohjeistuksessa on otettava huomioon myös se, ettei ulkoisteta työntekijöitä kunnon palkkatyöpaikoista keinotekoisesti yrittäjiksi, toteaa Filatov.

 -Starttirahan lisäksi hankkeiden onnistumisen on taannut palvelujärjestelmä, joka muodostuu konsultatiivisesta työskentelystä, yrittäjäkoulutuksesta sekä pääomarahoituksesta. Konsultatiivisen tuen työhallinto on pääosin ostanut uusyrityskeskuksilta. Tähän liittyy päätöksentekijälle annettava starttilausunto. Kaikille, jotka tarvitsevat yrittäjäkoulutusta on annettu siihen mahdollisuus. Jos hankkeessa on ollut investointi- tai käyttöpääomatarpeita, on hankkeelle voitu myöntää Finnveran pien- tai naisyrittäjälainaa. 

- Nykyinen palvelujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi, sillä viimeisimpien selvitysten mukaan noin 80 %  starttirahalla perustetuista yrityksistä on toiminnassa viiden vuoden päästä. Työryhmä esittää, että palvelujärjestelmää kehitetään edelleen nyt hyväksi havaitulta pohjalta. Palvelutarjonta organisoitaisiin verkostopalveluna seudullisten yrityspalvelupisteiden sekä osaamis- ja teknologiakeskuksissa toimivien yritysten perustamispalvelujen kautta, täydentää Filatov.

- - - - - - - - - - - - - --  

Työministeriön viestintä, puh. (09) 1604 8043

Lisätietoja:  starttirahatyöryhmän puheenjohtaja Anssi Paasivirta, puh. 09-1606 2662.

Tulostettava versioTulostettava versio

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 06.07.2004
Sivun ylälaitaan