Hallituksen työllisyysohjelma keskittyy rakennetyöttömyyden poistamiseen, työhallinnon palvelurakenteiden uudistamiseen, työmarkkinatuen aktivointiin ja osaavan työvoiman varmistamiseen tulevaisuudessa. Ohjelmaa koordinoi Tarja Filatov ja käytännön toteuttamista johtaa ohjelmajohtaja Harri Skog. Ohjelman käynnistysseminaarin avasi pääministeri Matti Vanhanen tiistaina Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on työllisyyden kasvattaminen 100 000 uudella työpaikalla hallituskauden loppuun mennessä. Työllisyysasteen pitäisi seuraavan vaalikauden päättyessä kohota 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa ministeri Tarja Filatovin mukaan työllisyyden nostamista edelleen ainakin 150 000 hengellä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää määrätietoista ja johdonmukaista politiikkaa, jossa eri yhteiskuntasektorit toimivat pitkäjänteisesti yhteistyössä niin eri hallinnonalat, kunnat, yritykset kuin työmarkkinajärjestötkin. 

Hallituksen uudet politiikkaohjelmat ovat keinoja toimia tavoitteiden toteuttamiseksi. Työllisyysohjelman perusajatuksena on keskittyä työvoiman tarjonnan parantamiseen ja yrittäjyysohjelman toimenpiteillä parannetaan työvoiman kysyntää.

Työllisyys nousuun -seminaarissa työministeri Tarja Filatov esitteli työllisyysohjelman tavoitteita ja painopisteitä ja opetusministeri Tuula Haatainen koulutusta ja tutkimusta työllisyyden ja kasvun moottorina. Seminaarissa puhuivat myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, TT:n johtaja Jussi Mustonen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Marimekko Oyj:n toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen ja Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Seminaarin puheenjohtajana toimi ohjelmajohtaja Harri Skog.

Työvoiman palvelukeskukset purkamaan rakennetyöttömyyttä 

Työllisyysohjelmaan sisältyy vuosina 2004 – 2006 toteutettava työvoimapalvelujen rakenteellinen uudistus. Siinä vaikeasti työllistyvien palvelut kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Tarkoitus on perustaa vähintään 40 keskusta palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Verkoston tehtävänä on tarjota tukea elämänhallintaan ja työnhakuun, tarjota monipuolisia aktivoivia toimenpiteitä työttömille henkilöille. Työssä ovat mukana työministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, KELA ja kunnat. Hankeverkostoon osallistuvat myös opetusministeriö ja sisäministeriö.

Työvoiman palvelukeskukset rahoitetaan puoliksi valtion budjetista ja puoliksi kuntien kustantamana. KELA vastaa omista kustannuksistaan. Uusista työvoiman palvelukeskuksista ja niiden sijoittumisesta päätetään joulukuun aikana.

Tarkoitus on myös voimistaa työvoimatoimiston roolia aktiivisena ja asiantuntevana työnhakukeskustyyppisenä toimijana alueen työmarkkinoilla ja lisätä työvoimatoimiston vuorovaikutusta työnantajien ja työnhakijoiden kanssa. Uudessa palvelumallissa korostuvat työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi, säännölliset työnantajayhteydet, seutukunnallisen yhteistyön vahvistaminen, avoimien työmarkkinoiden työnvälitys, palvelutarpeiden tarkempi määrittely sekä verkkoneuvonnan ja sähköisten palvelujen lisääminen.

Työmarkkinatuen käyttöä työnhakuvalmiuksia parantavana aktiivisena tukimuotona lisätään ja aktiiviohjelmien tasoa ja laatua nostetaan merkittävästi nykyisestä. Ylläpitokorvauksia nostetaan ensi vuoden alusta. Lisäksi vuonna 2004 valmistellaan malli, jossa työmarkkinatuen saannin edellytyksenä on tietyn työttömyysjakson jälkeen aktiivitoimiin osallistuminen. Samalla aloitetaan kuntien ja valtion välisten rahoitusmallien selvitys.

Lisäpotkua sosiaalisista yrityksistä, työelämän kehittämisestä, työpajoista ja oppisopimuskoulutuksesta 

Hallitusohjelman tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Tarkoitus on saada nuoret työhön, koulutukseen, työharjoitteluun tai työpajaan ennen kolmen kuukauden työttömyyden täyttymistä ja nostaa työvoimapolitiikan aktivointiaste 27-30 prosenttiin vaalikauden aikana. Työllisyysohjelman tähän kokonaisuuteen liittyy laki sosiaalisista yrityksistä, työllistämistukijärjestelmän uudistaminen, työpajatoiminnan vakinaistaminen, oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja eläkemahdollisuuksien selvittäminen niiden työttömien henkilöiden osalta, jotka eivät enää ole työkykyisiä. Työssäolevien osaamista parannetaan mm. Noste -ohjelman avulla.

Osaamisen parantaminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun halutaan pidentää työuria, turvata yritysten työvoima tulevaisuudessa ja nostaa työllisyysastetta. Työssäoloajan pitäisi hallitusohjelman mukaan pidentyä vuoteen 2010 mennessä noin 2-3 vuotta nykyisestä. Se tarkoittaa nuorten siirtymistä entistä aiemmin koulutuksesta työelämään, ikääntyneiden pysymistä entistä pidempään työelämässä sekä työolojen parantamista, jotta työssä olisi mahdollista jatkaa aiempaa pidempään.

Työssä jaksamista ja jatkamista edistävät hyvä johtaminen, hyvä työyhteisö sekä hyvä töiden organisointi liian kiireen välttämiseksi. Työministeriön vuoden 2004 alusta käynnistyvä TYKES -ohjelma on työelämän laadun kehittämisen apuväline.

Työllisyysohjelman työura -osahanke selvittää, mitä taloudellisia kannusteita on olemassa ikääntyvien työssäpysymiseksi. Tarkoitus on mm. kartoittaa mahdollisuuksia muuttaa suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuta ns. viimeisen työnantajan osalta sekä tarkastella TEL-maksujen työkyvyttömyyseläkeosuuden tasapuolista määräytymistä.

Työministeri Tarja Filatov pitää tärkeänä, että jatkuvasti mietitään uusia kannusteita, jotta työnantajat pitäisivät myös taloudellisesti järkevänä työllistää ja muuttaa  määräaikaisia työtehtäviä vakinaisiksi. Taloustaidon päätoimittaja Antti Marttinen on tehnyt mielenkiintoisen ehdotuksen. Hän esittää, että työnantajan ei tarvitsisi maksaa alkukuukausina työnantajamaksuja vakinaistaessaan työsuhteen. Ne tulisivat maksuun vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä poistuu yrityksen palveluksesta. Maksua ei tarvitsisi maksaa lainkaan silloin, kun työntekijä poistuu yrityksestä vanhuuseläkkeelle. Tämä on loistava ajatus tämän hetken pulmaan, sanoi Filatov. Pätkätyöntekijöiden vakinaistamisen lisäksi ehdotus saattaisi edistää myös ikääntyneiden pidempään työssä pysymistä.

- - - - - - - - - - - - - 

Työministeriön tiedottajat Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043, 0400 421 693, anja.kolehmainen@mol.fi  ja Kaisu Malinen, puh. (09) 1604 8056, kaisu.malinen@mol.fi 

Lisätietoja:

Ohjelmajohtaja Harri Skog, puh. (09) 1604 9005 tai harri.skog@mol.fi