Suomen työllisyyspolitiikka sai tunnustusta hyvänä esimerkkinä 

EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asianneuvosto keskusteli tänään 1.12. ensimmäisen kerran Wim Kokin työllisyysryhmän raportista neuvoston kokouksessa Brysselissä. Keskusteluja asiasta jatketaan ensi kevään aikana.

Hollannin entisen pääministerin Wim Kokin johdolla työskennellyt riippumaton työllisyystyöryhmä on arvioinut työllisyyden kehitystä Brysselin Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2003 hyväksyminen päätelmien pohjalta. Raportissa esitetään myös toimenpiteitä Lissabonissa asetettujen EU-tason työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi. Ryhmässä ei ollut suomalaisedustusta.

Työryhmä katsoo, että työllisyyden hoitoon on panostettava lisää talouskasvua tukevalla tavalla, jotta Lissabonin Eurooppa-neuvostossa vuonna 2000 asetetut työllisyystavoitteet voidaan saavuttaa. Uusien jäsenvaltioiden mukaantulo tekee tavoitteista entistä haasteellisempia.

Työryhmä pitää neljää seuraavaa haastetta keskeisinä: työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuuden edistäminen, ihmisten houkutteleminen työmarkkinoille, sijoittaminen koulutukseen ja uudistuksien tehostaminen paremman hallinnoinnin avulla.

Suomi tuodaan raportissa myönteisessä mielessä esille. Suomen yleinen työllisyysaste on lähellä EU:n työllisyysastetavoitetta, ja naisten työllisaste on asetettua tavoitetta korkeampi. Myös ikääntyneiden työllisyysaste on noussut lähelle EU-tavoitetta. Varsinkin Suomen tekemät panostukset tutkimukseen ja kehitystyöhön sekä innovaatioihin, ikääntyneiden työllisyyden edistäminen ja inhimilliseen pääomaan sijoittaminen tuodaan vahvasti esille hyvinä esimerkkeinä. Muina myönteisinä asioina Suomen osalta mainitaan kansallinen ikäohjelma, työelämän kehittämisohjelma, toteutetut tuloverotuksen kevennykset ja huhtikuussa 2001 aloitettu yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.

Kritiikkiäkin Suomi saa. Työttömyys on hieman yli EU:n keskiarvon. Työn vastaanottaminen ei työryhmän mielestä ole tarpeeksi kannustavaa. Ulkomaalaisten integrointia työmarkkinoille olisi edistettävä tehokkaammin ja nuorten työttömyyttä saatava alemmas. Lisäksi työvoimapolitiikan vaikuttavuutta olisi parannettava.

Työryhmä antaa nykyisille ja tuleville jäsenmaille ns. maakohtaisia ”viestejä”. Suomen osalta työryhmä mainitsee seuraavat haasteet:
- elinkeinorakenteen (business structure) monipuolistaminen ja tasaisempi kehitys koko maan alueella
- välillisten työvoimakustannusten alentamisen jatkaminen matalapalkkaisten osalta
- kansallisen ikäohjelman tehokas seuranta, varsinkin ikääntyvien työntekijöiden koulutuksesta ja työoloista huolehtiminen
- vero- ja etuusjärjestelmien uudistuksien jatkaminen työttömyysloukkujen poistamiseksi
- huolehtiminen aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kattavuudesta ja vaikuttavuudesta työttömien ja työvoiman ulkopuolelle olevien ihmisten saamiseksi töihin, erityishuomiota olisi kiinnitettävä nuoriin, vammaisiin ja maahanmuuttajiin
- koulunkäyntinsä varhain päättävien nuorten määrän alentaminen
- matalan ammattitaidon omaavien henkilöiden koulutusmahdollisuuksien parantaminen 

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli raporttia ensimmäisen kerran perjantaina.28.joulukuuta. Raporttia pidettiin tärkeänä. Myös Suomi jakaa Wim Kokin työryhmän huolen siitä, että Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen voi vaarantua ellei lisäponnisteluja tehdä. Kokin työryhmän arvioita pidettiin pääosin oikeina. Suomen puolta haluttiin kiinnittää enemmän huomiota verotukseen, globalisaation vaikutuksiin, EU-alueen kasvuun ja työllisyyteen sekä laajentumisen mukanaan tuomiin rakennemuutoksiin uusissa jäsenmaissa.

---------------
Lisätietoja:
hallitusneuvos Liisa Heinonen, puh. (09) 160 48017 ja gsm 040-5023 815
ylitarkastaja Antti Närhinen, puh. (09) 160 48029, gsm 040-5065 412