Työpaikoilla tarvitaan vuorovaikutusta, yhteistoimintaa ja pitkäjänteistä kehittämistyötä

Työssä jaksamisen ohjelma on toiminut herätteenä ja katalysaattorina siten, että yleinen tietoisuus työssä jaksamisen laaja-alaisuudesta ja vaikutuksista lisääntyi. Kehittämishankkeet onnistuivat ja niiden lyhyen aikavälin tulokset olivat hyviä. Kokemukset osoittivat, että kehitys vaatii työpaikoilla pitkäjänteisyyttä, yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Työssä jaksamisen nelivuotista ohjelmaa voidaan pitää esimerkkinä onnistuneesta ministeriörajat ylittävästä hankkeesta, jossa on tehty kiinteää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, todettiin ohjelman päätösseminaarissa Marina Congress Centerissä julkistetussa arvioinnissa.

Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, työministeri Tarja Filatov korosti, että yritysten uudistuminen ja osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä takeita markkinoilla menestymiseen. Kun osaajista tulee lähivuosina monella alalla pulaa, aito panostus työyhteisön kehittämiseen parantaa työnantajakuvaa, varmistaa rekrytoinnin onnistumisen ja pienentää vaihtuvuutta. Osaajat valitsevat yrityksen, jossa on panostettu työyhteisön johtamiseen, jokaisen työyhteisön jäsenen vaikutusmahdollisuuksiin ja tiedonkulkuun. Ministeri huomautti, että viimeaikaisissa irtisanomisissa vuorovaikutteisuus näyttää osin jääneen unohduksiin.

Ministeri Filatov kiitteli ohjelmaa tehokkaasti eteenpäin vienyttä projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemeä ja hyvin toiminutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi kertoi, että ohjelman 173 kehittämishankkeessa korostuivat päivittäisjohtamisen, työn arjessa oppimisen ja työaika- sekä työjärjestelyjen tarve. Onnistuneille kehittämishankkeille olivat ominaisia yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen kehittäminen sekä luottamus ja avoimuus. Haasteellista kehittämishankkeissa oli motivoida kaikki työntekijät yhteiseen kehittämiseen ja kytkeä kehittämishanke arjen työhön ja organisaation rakenteisiin.

Petäjäniemi tähdensi ohjelman tutkimushankkeiden tuoneen selvästi esiin, että työhyvinvointi ei ole sattuman eikä minkään yksittäisten toimien tulosta, vaan se vaatii määrätietoista yhteistä kehitystyötä.

Petäjäniemi kertoi myös, että jaksamisohjelman kehittämishankkeista kerättiin toistakymmentä työpaikoilla testattua keinoa kokemustiedon siirtämiseen. Hän arvioi, että niille pitäisi olla kysyntää juuri nyt, kun yritysten ja yhteisöjen henkilöstöraportit osoittavat, että hyvin lyhyessä ajassa kolmasosa tai jopa puolet henkilöstöstä on siirtymässä pois työelämästä. Samoin tärkeäksi nousee eri ikäisten ihmisten johtaminen.

Fil.lis. Mikko Valtakari LTT-Tutkimus Oy:stä esitteli ohjelman arviointitutkimuksen tuloksia. Ohjelma on laajentanut työssä jaksamisen käsitettä ja painottanut työyhteisöllisyyden ja henkisen jaksamisen merkitystä. Ohjelmalla on ollut välillistä vaikutusta myös suomalaiseen työelämän lainsäädäntöön. Tulevaisuuden ohjelmissa tulisi arvioinnin mukaan pyrkiä auttamaan työyhteisöjen omaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Pienten ja keskisuurten yritysten verkostoitumista pitäisi tukea, koska varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole resursseja lähteä mukaan kehittämistyöhön.

Seminaarissa esittäytyi viisi mallikasta kehittämishanketta. Invalidiliiton vammaisten asumispalveluihin liittyvässä hankkeessa tavoiteltiin parempaa asiakaspalvelua siirtämällä konkariryhmän avulla hiljaista tietoa ja työtä kehittämällä. Savitaipaleen kunnassa esimiestyöskentelyä kehittämällä ja hallintorajoja ylittämällä saatiin hyvinvointia koko työyhteisöön.

Oy Metsä-Botnian hankkeessa pyrittiin muutoksen hallinnalla ja työhyvinvoinnilla taloudellisiin tavoitteisiin. Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosaston hankkeessa pyrkimyksenä oli päästä käskytyskulttuurista aitoon vuorovaikutukseen vertaistuen avulla.  Eteläsuomalaisessa Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry:n hankkeessa vahvistettiin hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia.

Työssä jaksamisen ohjelma 2000-2003 on ollut pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hanke, jonka tavoitteena on ollut edistää työkykyä ja ylläpitää hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman toteuttamisesta ovat vastanneet työministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhteistoiminnassa opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Ohjelman kokonaisbudjetti on ollut noin 7 miljoonaa euroa.

- - - - - - - - - - - - -
Työministeriön tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043 tai anja.kolehmainen@mol.fi

Lisätietoja:
Projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi, puh. (09) 1604 9209 tai tuulikki.petajaniemi@mol.fi

Puhelinnumero seminaaripaikalle (09) 1666 978

www.mol.fi/jaksamisohjelma