Opintojen nopeuttaminen ei yksin riitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitaan lukuisa joukko muitakin toimenpiteitä. Nuorille on myös annettava mahdollisuus kokea elävänsä luovaa ja innovatiivista kokemuksia kartuttavaa aikaa. Nuoresta, joka opiskelee tiukassa suoritusputkessa ei tulekaan luovaa ja innovatiivista kansalaista, jollaista tulevaisuuden työelämä vaatii, sanoi työministeri Tarja Filatov torstaina SYL:in, AOVA:n ja SAMOK:in Pätkätyöt -Pätkäelämä -seminaarissa Helsingissä.

- Opiskelujen tehostamisella odotetaan aikaistettavan nuorten työmarkkinoille tuloa kahdella vuodella. Opiskelijoiden työssäkäynti on jo nyt varsin yleistä. Työllisyysasteen nostamiseksi ei kannata liikaa tuudittautua sen varaan, että opiskeluaikoja nopeuttamalla saataisiin suuria muutoksia aikaan työurien pidentämiseksi. Opiskeluaikojen nopeuttaminen on vain osaratkaisu. Suurimmat vaikutukset saadaan aikaan pidentämällä työuraa loppupäästä. Tämä on matemaattinen fakta, joka on seurausta ikärakenteestamme.

- Filatov korosti, että opintoihin olisi hyvä saada joustavuutta lisää siten, että esimerkiksi alaa vaihtavilla opintojen korvaavuus toimisi aiempaa paremmin. Myös vaihto-oppilasvuodet ja au pairina toimiminen ovat nuorelle maailmankuvaa avartavia ja tulevaisuutta silmällä pitäen kasvattavia kokemuksia, joita ei kannata väheksyä.

- Opiskeluaika on nuorelle tärkeää kasvun ja kehityksen aikaa. Nuorilta ei tulisi riistää sitä luovuuden ja innovaatioiden mahdollisuutta, jota opiskelu antaa. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee luovia ja innovatiivisia ihmisiä. Luovuutta ei saa tappaa asettamalla nuoret liian yksioikoiseen koulutusputkeen, joka on pelkkää suorittamista. Työelämä koulutuksen jälkeen vaatii enemmän kuin pelkkää suorittamista.

- Filatov muistutti myös, että viralliseen työllisyysasteeseen sisältyy huomattava osa opiskelun ohella työssä käyviä. Työvoimatutkimuksessa, josta työllisyysasteet lasketaan, työllisiksi määriteltiin vuonna 2002 keskimäärin 113 000 henkilöä, jotka ilmoittivat pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun. Työllisyysastetta opiskelijoiden työpanos nostaa näin runsaat 3 prosenttia. Kaikista työllisistä noin 5 prosenttia on opiskelijoita. Vuonna 1997 päätoimisia opiskelijoita oli työllisinä keskimäärin 71 000 henkilöä, muistutti Filatov.

- Erityisesti varttuneemmat nuoret ja korkeakouluissa opiskelevat käyvät työssä ja opiskelevat yhtä aikaa. Ammatillisessa koulutuksessa kirjoilla olevista noin kolmannes, ammattikorkeakoulutuksessa olevista puolet ja yliopisto- ja korkeakoulutuksessa olevista 60 prosenttia käy työssä. Yli 30-vuotiaista korkeakouluopiskelijoista useampi kuin kolme neljästä on työssäkäyviä, huomautti Filatov.

- Nuorilla opintojen aloittaminen usein viivästyy ja opiskeluajat muodostuvat pitkiksi. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä on 25 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 27 vuotta. Voidaan ajatella, että työssäolo on viivyttämässä valmistumista. Se on kuitenkin usein taloudellisesti välttämätöntä ja myös järkevää urasuunnittelua.

- Työhön on valmistumisen jälkeen helpompi päästä, kun on työkokemusta tai ollaan jopa jo valmiiksi sisällä työpaikassa. On myös huomattava, että nuoret eivät ole välttämättä toimettomina silloinkaan, kun opiskelupaikka ei heti avaudu. Ns. välivuodethan tehdään tavallisesti työtä - kotimaassa tai ulkomailla - mikä on sekin nuorten itsensä ja työmarkkinoiden kannalta hyödyllistä.

- Koulutusjärjestelmässämme on aina parantamisen varaa. Koulutusinvestointeja voidaan tehostaa opintoja aikaistamalla ja keskeyttäneiden tai peräkkäisten tutkintojen määrää vähentämällä. Se toisi työmarkkinoille myös lisää työvoiman tarjontaa, joka väestön ikärakenteen vanhetessa uhkaa käydä niukaksi. Tässäkään ei kuitenkaan saisi liioitella, totesi Filatov.

 - - - - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/puh. (09) 16006