Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan vuosina 2004-2006 julkisen työvoimapalvelun  uudistus. Tavoitteena on luoda edellytykset rakenteellisen työttömyyden purkamiselle. Uudistuksessa työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien palvelut eriytetään toisistaan. Uudistus sisältyy hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmaan. Uudistuksen keskeinen osa on työvoiman palvelukeskusten perustaminen, sanoi työministeri Tarja Filatov Turun työllisyysfoorumissa maanantaina 13.10.2003.

Työvoiman palvelukeskukseen kootaan vaikeimmin työllistettäville tarkoitetut nykyiset ja uudet palvelut. Sinne tulee työvoimatoimiston, kunnan sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen, Kelan, muiden asiantuntijoiden sekä erilaisten palvelutuottajien palveluja. Työn perustana on yhteispalvelukokeilusta saadut hyvät kokemukset.

Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ei onnistu nykyisillä toimintatavoilla eikä yksinomaan työvoimapalvelujen avulla. Tarvitaan laajempaa asiantuntemusta ja osaamista monilta alueilta.

Työvoimatoimistot tarjoavat työmarkkinoiden toimivuutta edistäviä palveluja ja aktiiviohjelmia työnhakijoille ja työnantajille sekä tietoa työmarkkinoista. Työvoiman palvelukeskukset perustetaan työvoimatoimistojen tueksi. Niihin  ohjataan ne työttömät asiakkaat, jotka tarvitsevat työvoimatoimiston tavanomaisten palvelujen sijasta tai lisäksi muita palveluja. Ministeri Filatov arvioi, että palvelukeskusten palveluja tarvitsee arviolta 80 000 asiakasta. Palvelukeskus hankkii tarvittavia lisäpalveluja palvelun tuottajilta.

Työvoimapoliittisia aktiivi­ohjelmia uudistetaan siten, että ne soveltuvat nykyistä paremmin uuteen toimintatapaan ja verkostossa työskentelyyn. Sähköisiä verkkopalveluja kehitetään entistä monipuolisemmiksi asiointi- ja palvelukanaviksi.

Työnantajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten työvoimatarpeiden täyttämiseksi. Tavoitteena on, että työvoimatoi­mistoissa on tiedot saatavissa olevan työvoiman valmiuksista ja osaamisesta. Osaamistarpeiden kartoituksia tehostetaan yhteistyössä työnantajien kanssa. 

Yhteispalvelukokeilu käynnistettiin 18 kunnan alueella vuonna 2002 ja se päättyy vuoden 2003 lopussa. Kokeilussa hyväksi havaittu toimintamalli vakinaistetaan vuonna 2004 siten, että toimintaa jatketaan sekä yhteispalvelupisteissä että perustettavissa työvoiman palvelukeskuksissa. Palvelukeskusverkostoon mukaan tulevat viranomaiset ja muut toimijat suunnittelevat kullakin alueella yhdessä alueen tarpeisiin sopivan toimintamallin.

Palvelukeskusverkosto rakennetaan vaiheittain

Palvelukeskusverkosto rakennetaan vaiheittain siten, että vuonna 2004 palvelukeskuksia olisi vähintään 10, seuraavana vuonna 25 ja vuonna 2006 keskuksia olisi 40. Vuonna 2006 palvelukeskuksissa olisi arviolta 20 000 asiakasta. Palvelukeskuksia on tarkoitus perustaa niin monta kuin on mahdollista. Lopullinen määrä riippuu kuntien valmiuksista tulla mukaan.

Yhteispalvelupisteille ja palvelukeskuksille on osoitettu määrärahoja valtion vuoden 2004 talousarvioesityksessä. Sen mukaisesti kaikki nykyiset yhteispalvelupisteet voivat jatkaa toimintaansa, osa nykyisistä yhteispalvelupisteistä muuttuu palvelukeskuksiksi ja rahoitusta voidaan myöntää myös uusille alueille.

Tarkoitus on, että kunnat ja työvoimatoimistot vastaavat yhtä suurilla osuuksilla yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintamenoista. Työvoimapoliittisten aktiiviohjelmien määrärahat ovat työvoimatoimistojen, yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten käytettävissä. Kukin alue päättää itse, miten määrärahojen jakaminen eri toimipisteiden välillä tapahtuu. Rahoitusta on varattu myös työhallinnon ja kunnan ulkopuolisilta tahoilta hankittaviin täydentäviin palveluihin.

Kunnat osallistuvat työttömien kuntouttamiseen ja aktivoinnin edistämiseen mm. tarjoamalla terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja sekä työharjoittelu-, työelämävalmennus- ja tukityöpaikkoja, järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa ja rahoittamalla työpajojen toimintaa. Sosiaalitoimi voi käyttää harkinnanvaraista toimeentulotukea aktivoinnin edistämiseen.

Kelan osallistuminen sovitaan alueen ja asiakaskunnan tarpeiden mukaisella tavalla. Suurimmilla paikkakunnilla tulisi pyrkiä siihen, että palvelupisteessä/palvelukeskuksessa on kokoaikainen Kelan toimihenkilö. Kela osallistuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämiseen, ja vastaa omista kustannuksistaan.

Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot organisoivat yhdessä alueensa työvoimatoimistojen kanssa työvoimapalvelun uudistamiseen liittyvät toimenpiteet.

- - - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä/(0916006