Syrjinnän kieltävä lainsäädäntö tarkentuu ja vahvistuu

Uuden lain tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri lohkoilla. Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lakia rikkova voi joutua maksamaan enintään 15 000 euroa hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Hallitus päätti yhdenvertaisuuden turvaamista koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 11. syyskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Lakia sovellettaisiin työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, uralla etenemiseen, koulutukseen sekä yrittämisen edellytyksiin ja elinkeinotoiminnan tukemiseen. Lisäksi sen soveltamisalueeseen kuuluu jäsenyys ja toiminta muun muassa työntekijä- tai työnantajajärjestöissä.

Lisäksi laki kieltäisi henkilön asettamisen eri asemaan etnisen alkuperän perusteella sosiaali- ja terveyspalveluissa, sosiaaliturvaetuuksissa tai muissa sosiaalisin perustein myönnettävissä tuissa ja etuuksissa. Edellä mainittu koskee myös asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluksen suorittamista sekä muiden kuin yksityishenkilöiden välistä tavaroiden, omaisuuden ja palvelujen, mukaan lukien asumispalvelujen, tarjontaa ja saatavuutta.

Laki edellyttää viranomaisten edistävän kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Valtion ja kuntien viranomaiset velvoitettaisiin laatimaan suunnitelmia, joilla parannettaisiin etnistä yhdenvertaisuutta.

Laissa kiellettäisiin sekä välitön että välillinen syrjintä. Myös häirintä ja ohje tai käsky syrjiä määritellään kielletyksi syrjinnäksi. Lisäksi laissa säädettäisiin vastatoimien kiellosta. Se tarkoittaa, että epäedullisen kohtelun tai seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, olisi kielletty. Laissa säädettäisiin todistustaakan jakautumisesta syrjintäasiaa käsiteltäessä.

Työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuuksien tarjoaja, joka on rikkonut iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella syrjinnän kieltoa tai vastatoimen kieltoa, voitaisiin tuomita maksamaan loukatulle aiheuttamastaan kärsimyksestä hyvitystä. Hyvityksen enimmäismäärä olisi 15 000 euroa.

Valvonta työsuojeluviranomaisille, vähemmistövaltuutetulle ja uudelle syrjintälautakunnalle

Työ- ja palvelussuhteisissa lain noudattamista valvoisivat työsuojeluviranomaiset. Muilla  alueilla etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän valvonta kuuluisi vähemmistövaltuutetun ja perustettavaksi ehdotetun syrjintälautakunnan tehtäviin.

Vähemmistövaltuutetun tehtäviä ehdotetaan laajennettaviksi. Ohjeiden, neuvojen ja suositusten antamisen lisäksi vähemmistövaltuutetulta voisi pyytää toimia, kuten tapaamisten järjestämistä sovinnon aikaansaamiseksi asianosaisten kesken. Tavoitteena olisi, että osapuolet pääsisivät kummankin kannalta kohtuulliseen sopimukseen syrjinnän kohteeksi joutuneelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.

Vähemmistövaltuutettu voisi viedä asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi. Syrjintälautakunta uutena oikeusturvaelimenä lisäisi oikeusturvan tosiasiallista saatavuutta. Lautakunta voisi osapuolen tai vähemmistövaltuutetun aloitteesta vahvistaa sovinnon tai kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjinnän ja vastatoimien kiellon vastaista menettelyä. Määräämäänsä velvoitteeseen syrjintälautakunta voisi liittää sakon uhan ja tarvittaessa myös määrätä uhkasakon maksettavaksi.

Syrjintälautakunta ei korvaisi käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä. Sen toimivaltaan ei kuuluisi viranomaispäätösten muuttaminen.

Ehdotetulla lailla ja siihen liittyvillä eräiden muiden lakien muutoksilla pantaisiin toimeen Euroopan neuvoston rasismidirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Ehdotettu yleislaki ei korvaisi jo lainsäädäntöön sisältyviä syrjinnän kieltoja.

- - - - - - - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä, tiedottaja Kaisu Malinen, puh. (09) 160 48056, kaisu.malinen@mol.fi

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger, puh. (09) 1604 8932, 040 510 2871 tarja.kroger@mol.fi