Budjetti tukee työllisyyttä mm. veroratkaisulla, tutkimus- ja kehityspanoksilla, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien nostamisella, koulutuspanoksilla ja työvoimapoliittisin keinoin, sanoo työministeri Tarja Filatov. Talousarvio pehmentää suhdannetyöttömyyttä lisäämällä työvoimapoliittista koulutusta ja tukityöllistämistä sekä muita työvoimapolitiikan välineitä.

Työhallinnon osuudeksi valtion vuoden 2004 talousarvioon on tulossa  2 314,7 milj. euroa. Lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon on 151,9 milj. euroa. Lisäys edellisvuoteen verrattuna on 7%. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon on esitetty kaikkiaan 1917,62 milj. euroa. Tästä noin puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin lähes 95 000 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista aktiivitoimenpiteissä olevien osuus on ensi vuonna noin kolmannes (34 prosenttia). Tänä vuonna vastaava osuus on 30,6 prosenttia.

Nuorten yhteiskuntatakuu ehkäisee työttömyyden pitkittymistä

Kaikille pitkäaikaistyöttömille laaditaan oma aktivointisuunnitelma. Nuorille työttömille tulee ns. yhteiskuntatakuu eli kaikille alle 25-vuotiaille järjestetään koulutusta, työharjoittelua, työpajatoimintaa tai työpaikka kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.
- Nuorten aktivointitoimet ovat tärkeä keino työllisyysasteen nostamistalkoissa, koska nuorten työnsaantia vaikeuttaa usein työkokemuksen puute.

Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Talousarviossa on 4,2 miljoonan euron projektitukivaraus sosiaalisille yrityksille.Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Ohjausta varten aiotaan tehdä 5 000 selvitystä eli kaksinkertaistaa niiden määrä tämän vuoden tasosta.
- On väärin, että ihmiset ovat työmarkkinoiden näkökulmasta työkyvyttömiä, mutta eläkejärjestelmän mielestä työkykyisiä, Filatov toteaa.

Koulutus  pehmentää suhdannetyöttömyyttä

Työssä oleville työntekijöille tarjotaan pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien ihmisten joutumista työttömiksi ja tuetaan työuraa yritysten muutostilanteissa.
-On tärkeää ennaltaehkäistä työttömyyden syntyä. Koulutus synnyttää dynamiikkaa, joka mahdollistaa työssä olevan siirtymisen vaativampiin tehtäviin, jotta pitkään työttömänä olleille vapautuisi työtä.

Työttömille järjestetään pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta. Lisätään oppisopimuskoulutusta, sisällytetään koulutusta tukityöllistämisessä ja tuetaan hakeutumista ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttajakoulutuksen laatua kehitetään. Ammatillisen työvoimakoulutuksen laadun vuoksi opiskelijaryhmien keskikokoa pienennetään ja koulutusta räätälöidään entistä henkilökohtaisemmin koulutettavien ja yritysten tarpeiden mukaan.
- Koulutuksen avulla voidaan ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja pehmentää kansainvälisen taloussuhdanteen aiheuttamaa suhdannetyöttömyyttä.

Työttömän mahdollisuus osallistua aktiivitoimiin helpottuu

Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta 236:sta 536:een euroon ja vähennettyä päivärahaa saavien tuki nostetaan 16:sta 23:een euroon.
- Ratkaisu lisää työnteon kannustavuutta ja on ihmisoikeusnäkökulmasta tärkeä. Aikuisen ihmisen täydellinen sidonnaisuus puolison tuloista synnyttää kestämättömiä tilanteita. Ei ole oikein, jos jokainen euro pitää pyytää puolisolta, Filatov sanoo.

Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien korvausta ehdotetaan korotettavaksi. Ylläpitokorvaus nousee vuonna 7:stä 8 euroon ja korotettu yläpitokorvaus 14:sta 16 euroon.
- Raha helpottaa työttömän taloudellista osallistumista aktiivitoimiin. Usein osallistumisen esteenä on kustannukset, jotka syntyvät matkoista ja kodin ulkopuolella ruokailusta. Ylläpitokorvaus parantaa aktiivitoimiin osallistuvan käteen jäävää tuloa, koska se on verotonta, eikä se leikkaudu vaikka työtön saisi toimeentulotukea tai asumistukea, Filatov toteaa.

Palvelukeskukset tarjoavat räätälöityä moniammatillista palvelua työttömille

Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi hallitus käynnistää eri ministeriöiden väliseen yhteistyöhön pohjautuvan työllisyysohjelman. Ohjelmatyön  keskeinen sisältö on julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistaminen. Ensi vuonna muutetaan vähintään kymmenen yhteispalvelupistettä työvoiman palvelukeskuksiksi. Monipuolisella palvelulla helpotetaan vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilannetta.

Palvelukeskukseen kootaan työvoimatoimiston ja kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden palvelujen tuottajien asiantuntemus. Palvelukeskuksissa tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia kokonaisuuksia.  Palvelukeskuksia tullaan tarvitsemaan 40 koko maassa ja ne aiotaan perustaa kolmen seuraavan vuoden aikana.
- Ihmisten juoksuttaminen luukulta luukulle vähenee ja palveluprosessien hyöty kasvaa, kun palvelut voi saada yksilön kannalta oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä, Filatov sanoo.

------------------------------------------------

Työministeriön viestintä (09) 16006

Lisätietoja: Erityisavustaja Tero Shemeikka, 040-7316847