Budjetti tukee työllisyyttä veroratkaisulla, tutkimus- ja kehityspanoksilla, sosiaali-ja terveydenhuollon valtionosuuksien nostamisella , koulutuspanoksilla ja työvoimapoliittisin keinoin, sanoo työministeri Tarja Filatov. Talousarvio myös pehmentää suhdannetyöttömyyttä lisäämällä työvoimapoliittista koulutusta ja tukityöllistämistä sekä muita työvoimapolitiikan välineitä.

Työhallinnon osuudeksi valtion vuoden 2004 talousarvioon on tulossa  2 314,7 milj. euroa.  Lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon on 151,9 milj. euroa. Lisäys edellisvuoteen verrattuna on 7% .Työvoimapolitiikan toimeenpanoon on esitetty kaikkiaan 1917,62 milj. euroa, johon sisältyy myös Euroopan sosiaalirahaston osuus. Lisäys edellisvuoteen verrattuna on  8%.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetystä 1 917,62 miljoonasta eurosta noin puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Kaikille pitkäaikaistyöttömille laaditaan oma aktivointisuunnitelma. Kaikille alle 25-vuotiaille järjestetään koulutusta, työharjoittelua, työpajatoimintaa tai työpaikka kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.

Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Talousarviossa on 4,2 miljoonan euron projektitukivaraus sosiaalisille yrityksille.

Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Ohjausta varten aiotaan tehdä 5 000 selvitystä, eli kaksinkertaistaa niiden määrä tämän vuoden tasosta.

-Tämä on tärkeä panostus, koska ei ole oikein, että ihmiset ovat työmarkkinoiden näkökulmasta työkyvyttömiä, mutta eläkejärjestelmän mielestä työkykyisiä, sanoo ministeri Filatov.

Työministeriö jatkaa ensi vuonna toimenpiteiden kohdentamista myös työttömiksi vuonna 2000 ja sen jälkeen joutuneisiin 55-59 -vuotiaisiin.  Näitä toimenpiteitä ovat sijoittaminen avoimille työmarkkinoille, koulutus ja kuntoutus sekä tarvittaessa tukityöllistäminen. Toimet ovat osa kolmikantaista sopimusta, jolla pyritään eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja ns. eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseen.

Koulutuksessa myös työllisyyspolitiikan menestymisen avaimet

Työssä oleville työntekijöille tarjotaan pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien ihmisten joutumista työttömiksi ja tuetaan työuraa yritysten muutostilanteissa. Työttömille järjestetään pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta. Lisätään oppisopimuskoulutusta, sisällytetään koulutusta tukityöllistämisessä ja tuetaan hakeutumista ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttajakoulutuksen laatua kehitetään. Ammatillisen työvoimakoulutuksen laadun vuoksi opiskelijaryhmien keskikokoa pienennetään ja koulutusta räätälöidään koulutettavien ja yritysten tarpeiden mukaan.   Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 94700 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista aktiivitoimenpiteissä olevien osuus on ensi vuonna noin kolmannes (34 prosenttia). Tänä vuonna vastaava osuus on 30,6 prosenttia.

Työttömän asemaan tulevat taloudelliset parannukset.

Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta 236:sta € 536:een € ja vähennettyä päivärahaa saavien tuki nostetaan 16:sta € 23:een €.

- Ratkaisu on ihmisoikeusnäkökulmasta tärkeä. Aikuisen ihmisen liian suuri sidonnaisuus puolison tuloista synnyttää kestämättömiä tilanteita. Ei ole oikein, jos jokainen euro pitää pyytää puolisolta. Lisäksi ratkaisu parantaa työn kannustavuutta, sanoo Filatov.

Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ylläpitokorvausta ehdotetaan  korotettavaksi ensi vuonna 7 eurosta 8 euroon ja ylläpitokorvausta korotettuna 14 eurosta 16 euroon.

- Raha helpottaa työttömän taloudellista osallistumista aktiivitoimiin, koska se on verotonta, eikä se leikkaudu vaikka työtön saisi toimeentulotukea tai asumistukea, toteaa Filatov.

Työvoimapalveluja uudistetaan

Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi  ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi hallitus käynnistää eri ministeriöiden väliseen yhteistyöhön pohjautuvan työllisyysohjelman. Ohjelmatyön  keskeinen sisältö on julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistaminen. Ensi vuonna muutetaan vähintään kymmenen yhteispalvelupistettä työvoiman palvelukeskuksiksi. Monipuolisella palvelulla helpotetaan vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilannetta.

Palvelukeskukseen kootaan työvoimatoimiston ja kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen, Kansaneläkelaitoksen ja muidenkin palvelujen tuottajien asiantuntemus. Palvelukeskuksissa tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia kokonaisuuksia.  Palvelukeskuksia tullaan tarvitsemaan 40 koko maassa ja ne aiotaan perustaa kolmen seuraavan vuoden aikana.

- Ihmisten juoksuttaminen luukulta luukulle vähenee ja palveluprosessien hyöty kasvaa, kun palvelut voi saada yksilön kannalta oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä, sanoo Filatov.

---------------
Lisätietoja: erityisavustaja Tero Shemeikka, 0407316847