Kolmannes työttömistä aktiivisten toimenpiteiden piiriin

Työllisyyden hoidossa lisätään eri hallinnonalojen yhteistyötä. Uutena työmuotona on työllisyysohjelma, jossa keskeisenä tavoitteena on jo 1990-luvulta periytyvän rakennetyöttömyyden purku, työvoimapalvelujen uudistaminen ja työpaikkojen luominen. Työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden piiriin tulee ensi vuonna kolmannes työttömistä. Työvoiman osaamista parannetaan eri tavoin, esimerkiksi järjestämällä työttömille pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta. Toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kasvatetaan.

Työministeriö on ehdottanut työhallinnon osuudeksi valtion vuoden 2004 talousarvioon 2 318,6 milj. euroa. Lisäys kuluvan vuoden talousarvioon on 155,7 milj. euroa. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon on esitetty kaikkiaan 2 141,8 milj. euroa, johon sisältyy myös Euroopan sosiaalirahaston osuus.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tällöin työllisyysaste olisi noin 70 prosenttia ja työttömyysaste noin 6 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen kasvattaa työvoimapolitiikan määrärahoja. Lisäksi tarvitaan työvoimapolitiikan toimenpiteiden uudelleen suuntaamista sekä työvoimapalvelujen rakenteellista uudistamista.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetystä 2 141,8 miljoonasta eurosta  noin puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin.

Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 97 200 henkilöä, johon sisältyy myös Euroopan rakennerahasto-ohjelmien piirissä olevat 8 000 henkilöä. Tämän lisäksi Euroopan sosiaalirahaston työllisyyspoliittisiin hankkeisiin osallistuu myös 6 000 työssä olevaa, joten kaikkiaan toimenpiteiden piirissä on ensi vuonna 103 200 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista aktiivitoimenpiteissä olevien osuus on ensi vuonna noin kolmannes (34 prosenttia). Tänä vuonna vastaava osuus on 30,6 prosenttia.

Tavoitteena on, että kaikille pitkäaikaistyöttömille laaditaan oma aktivointisuunnitelma ja alle 25-vuotiaille järjestetään koulutusta, työharjoittelua, työpajatoimintaa tai työpaikka kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.

Työvoimakoulutukseen osallistuu ensi vuonna kuukausittain keskimäärin 27 300 henkilöä. Työllistämistuella järjestetään työmahdollisuuksia 43 300 henkilölle. Työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen osallistuu 11 000 työtöntä, vuorotteluvapaata käyttää 6 000 ihmistä ja työllisyysperusteiset investoinnit tuottavat arviolta 1 600 työpaikkaa.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien ihmisten joutumista työttömiksi ja tukea työuraa yritysten muutostilanteissa. Työttömille järjestetään aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Edelleen lisätään oppisopimuskoulutusta, sisällytetään koulutusta tukityöllistämisessä ja tuetaan hakeutumista ammatilliseen koulutukseen.

Maahanmuuttajakoulutuksessa laatua varmistetaan kielitaidon testauksilla. Ammatillisen työvoimakoulutuksen laadun vuoksi opiskelijaryhmien keskikokoa pienennetään ja koulutusta räätälöidään entistä paremmin koulutettavien ja yritysten tarpeiden mukaan. Laatutyössä apuna ovat myös asiakas- ja oppilaspalautejärjestelmät.

Ylläpitokorvausta ehdotetaan  korotettavaksi ensi vuonna seitsemästä kahdeksaan euroon ja korotettua ylläpitokorvausta 14 eurosta 16 euroon.

Hallitus käynnistää valmistelun, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Tällöin erikseen määriteltävän työttömyysajan jälkeen aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi.

Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Esityksessä on 4,2 miljoonan euron projektitukivaraus sosiaalisille yrityksille.

Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Ohjausta varten aiotaan tehdä 5 000 selvitystä, eli kaksinkertaistaa niiden määrä tämän vuoden tasosta.

Työministeriö jatkaa ensi vuonna toimenpiteiden kohdentamista myös työttömiksi vuonna 2000 ja sen jälkeen joutuneisiin 55-59 -vuotiaisiin.  Näitä toimenpiteitä ovat sijoittaminen avoimille työmarkkinoille, koulutus ja kuntoutus sekä tarvittaessa tukityöllistäminen. Toimet ovat osa kolmikantaista sopimusta, jolla pyritään eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja ns. eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseen.

Työvoimapalvelujen rakenteellinen uudistaminen

Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi  ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi hallitus on käynnistänyt eri ministeriöiden väliseen yhteistyöhön pohjautuvan työllisyysohjelman, jota koordinoi työministeri Tarja Filatov.

Ohjelmatyöhön kuuluu julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistaminen. Uudistus aloitetaan ensi vuonna muuttamalla kymmenkunta yhteispalvelupistettä työvoiman palvelukeskuksiksi. Niiden toiminta tähtää 1990-luvun laman jälkeensä jättämän rakenteellisen työttömyyden purkuun. Palvelukeskuksessa on käytössä työvoimatoimiston ja kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen, Kansaneläkelaitoksen ja muidenkin palvelujen tuottajien asiantuntemus. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Palvelukeskuksia on arvioitu tarvittavan 40 koko maassa ja ne aiotaan perustaa kolmen seuraavan vuoden aikana. Ensi vuonna ne palvelevat arviolta 10 000 asiakasta.

Niillä alueilla, joille työvoiman palvelukeskukset perustetaan, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitystä ja työnhakupalveluja sekä osaavan työvoiman saatavuutta. Näistä työvoimatoimistoista kehitetään työnhakukeskuksia ja ne keskittyvät niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille.

Sähköisen asioinnin osuutta palveluissa lisätään.

Koulutus- ja työllistämistoimet sekä julkisen työvoimapalvelun erityistoimet kootaan samalle talousarviomomentille, jolloin määrärahoja on helpompi suunnata kesken vuotta esiintyvien tarpeiden mukaan.

Työelämän kehittämisohjelmia jatketaan ja laajennetaan. Erityisesti otetaan huomioon pienet työpaikat. Työelämän kehittämisohjelmat kootaan yhteen niiden vaikuttavuuden parantamiseksi.

Työministeriön ehdotuksesta poiketen valtiovarainministeriö ehdottaa työmarkkinatuen tarveharkinnan lieventämisen toteuttamista puolison tulojen osalta jo vuonna 2004. Tämä aiheuttaisi 20 milj. euron lisämenon. Sen rahoittamiseksi valtiovarainministeriö ehdottaa vastaavan suuruista summaa vähennettäväksi valtion ja kuntien työllistämistuista, jolloin työllistettävien määrä alenisi työministeriön ehdotuksesta 2 300 hengellä. Keskusteluja käydään myös peruspäivärahan indeksikorotuksen huomioon ottamisesta työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuksen osalta. Muilta osin ministeriöiden ehdotukset ovat varsin yhteneväiset.

Työministeriö ja valtiovarainministeriö neuvottelevat talousarvioesityksestä torstaina 7. elokuuta.

Lisätietoja:
Talousjohtaja Jukka Lumenko, (09) 160 48941
Erikoissuunnittelija Timo Määttänen (09) 160 48950
Työministeriön toukokuinen talousarvioehdotus on julkaistu pdf-muodossa osoitteessa
www.mol.fi/tyoministerio/tmbudjettiehdotus2004.html