Yrittäjyyden vahvistaminen tärkeää hyvän työllisyyden saavuttamiseksi

Aloittavan yrittäjän neuvonta-ja rahoituspalveluja tulee keskittää ja starttirahoitusta laajentaa. Palkkatyössä oleville tulee luoda väyliä kokeilla itsensä työllistämistä. Arvonlisäveron alentamisella ja veron alarajan asettamisella liukuvaksi voidaan tukea uusien yritysten syntyä.  Ehdotukset sisältyvät työministeriön tuoreeseen raporttiin ”Aloittavan yrityksen tuki ja näkökulmia itsensä työllistämisen lisäämiseksi Suomessa.”

Jarmo Palmin, Seppo Mannisen ja Eeva Kuntsin yrittäjyyden edistämismahdollisuuksia käsittelevässä raportissa on kuvattu olemassa olevat, aloittaville yrityksille suunnatut neuvonta- ja rahoitus­pal­velut sekä tehty ehdotuksia yrittäjyyttä vahvistavista toimenpiteistä.

Itsensä työllistämisen lisäämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä työllisyyttä edistävistä keinoista. Suomes­sa yrityksen perustamisen byrokratia ja kustan­nukset ovat muihin maihin nähden kohtuul­li­sia. Väestö on koulutettua, teknologian taso kansainvälistä huippua ja yrityksen perustamisen neuvonta- ja rahoituspalveluja runsaasti. Hyvistä lähtökohdista huoli­matta yrittäjien määrä on muihin maihin verrat­tuna alhainen. Myös ihmisten aiko­muk­sissa ja motivaatiossa ryhtyä yrittäjäksi Suomi häviää useimmille kilpailija­maille.

Työministeriön raportissa esitetään seitsemän pääkohtaa yrittäjyyden vahvistamiseksi. Ammatinharjoittamista ja itsensä työllistämisen kasvua voidaan tukea muun muassa yhdistämällä olemassa olevia, usein pirstaleisia neuvonta- ja rahoituspalveluja yhdestä paikasta saataviksi yhdistelmäpalveluiksi. Aloittavan yrittäjyyden lisäämiseksi on harkittava starttirahoituksen laajentamista ja rahoituksen keston oleellista pidentä­mistä.

Palkkatyössä oleville ehdotetaan luotavaksi väyliä yrittäjyyden kokeilemiseksi. Itsensä työllistämistä  kokeilevalle voitaisiin käynnistysvaiheen ajalta maksaa starttirahan tyyppis­tä elantorahaa. Yrittäjien ikääntymisen takia yritystoiminnasta luopuvien määrä lisääntyy lähivuosina nopeasti. Liiketoimintojen jatkumisen turvaamiseksi ehdotetaan perustettavaksi kohtaamispaikkoja yritystoiminnasta luopuville ja yritystoiminnan käynnistämisestä kiinnostuneille. Myös kokeneiden yrittäjien osaamisen siirtymistä aloittaville yrittäjille on edistettävä.

Lähes puolet nuorista yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden toiminta­vuoden aikana. Nuorten yritysten selviytymisen ja kasvun edellytysten parantamiseksi ehdo­tetaan nuorille yrityksille suunnattujen palvelujen tehostamista. Alueelliset kokemustenvaihtoryhmät voivat tukea nuoria yrittäjiä.

Palveluyrittä­jyyden vauhdittamiseksi julkisia neuvonta- ja rahoituspalveluja ehdotetaan suunnattavaksi nykyistä vahvemmin palveluyrittäjyyteen. Henkilö- ja yrityspalvelujen tuotteistamista ehdotetaan tehostettavaksi. Tämä tapahtuisi lisäämällä uusien palvelujen syntymiseen ja olemassa olevien palvelujen uusiin tuottamistapoihin kohdistuvaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Arvonlisäverotuksen alentamisella ja veron alarajan asettamisella liukuvaksi voidaan tukea uusien palvelu- ja käsityöyritysten syntymistä. Kotipalvelujen kysyntä ylittää monilla alueilla jo nyt niiden tarjonnan. Kotipalveluyrittäjyyden kasvun edistämiseksi on harkittava kotipalvelujen ostamisen tukemista nykyistä voimakkaammin.

Uusia yritysmuotoja ja tuotannon organisointitapoja edistetään muun muassa sosiaa­lista yrittäjyyttä koskevalla lainsäädännöllä, jolla edistetään vajaakuntoisten osallistumista työelämään. Maaseutuyrittäjyyttä ehdotetaan vahvistettavaksi muun muassa yhdistelmäpalveluja ja uusosuuskuntatoimintaa kehittämällä.

Yrittäjyyskasvatusta nuorille

Yrittäjyyden vahvistumisen pohjimmaiset esteet liittyvät asenteisiin, motivaatioon ja yrittäjäaikomusten vähäisyyteen. Nuorten yrittäjämyönteisiä asenteita ja motivaatiota yrittäjäksi ryhtymiseen vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksella. Raportissa ehdotetaan pakollisen yrittäjyyden opintokokonaisuuden sisällyttämistä opettajakou­lutukseen. Myös koulujen ja yritysten yhteistyötä on lisättävä.

Suomessa yrittäjyyteen liittyviä riskejä on usein arvioitu kansainvälisesti verrattuna suhteel­lisen ankariksi. Yrittäjyyteen liittyvää riskinkantoa ja sosiaaliturvaa on eräiltä osin kohtuullistettava niin, että yrittäjyys voisi olla taloudellisesti kilpailukykyinen uravaih­toehto palkkatyöhön verrattuna.

Uuden, innova­tiivi­sen yritystoiminnan syntymistä ehdotetaan edistettävän muun muassa osaamis- ja teknologiatihentymiä vahvistamalla. Luovissa toimintaympäristöissä, joissa on monien alojen toimijoita, mahdollisuudet uuden yritystoiminnan ja kasvuyrittäjyyden syntymiselle paranevat. Erityisesti uusien teknologioiden, kuten informaatio- ja kommunikaatio­tekno­logia­sovellusten yhdistäminen perinteisille osaamisaloille tarjoaa Suomessa huomattavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkeinä mainittakoon älykkäät huonekalut ja vaatteet, funktionaaliset elintarvikkeet ja telelääketiede.

------------------

Työministeriön viestintä, (09) 160 48056

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Jarmo Palm puh. (09) 160 48073, jarmo.palm@mol.fi
Raportti löytyy Internetistä osoitteesta: www.mol.fi/julkaisut