Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Tiedotteet  «  Vuoden 2003 tiedotearkisto  «  Työntekijän huumetesteihin, kameravalvontaan ja sähköpostin suojaan esitetään uusia säännöksiä

Työntekijän huumetesteihin, kameravalvontaan ja sähköpostin suojaan esitetään uusia säännöksiä

Laajapohjaisen työryhmän esitys valmis

Työministeriön asettama Tietosuoja ja työntekijän valvonta -työryhmä ehdottaa muutoksia yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin.  Lakiin lisättäisiin huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja työntekijän sähköpostin suojaa koskevat säännökset.  Työryhmä jätti 26.6.yksimielisen muistionsa työministeri Tarja Filatoville.

Huumetestit

Työryhmä ehdottaa lakiin säädöksiä huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, todistuksen toimittamisesta työhön otettaessa ja velvollisuudesta hankkia todistus työsuhteen aikana. Lähtökohtana on, että työnhakija tai työntekijä toimittaisi itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen.

Työnantaja voisi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan olisi tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytettäisiin, että työntekijä toimii työtehtävissä, joiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena joko vaarantaisi henkeä tai terveyttä tai voisi aiheuttaa muuta vähäistä suurempaa vahinkoa. Suojeltavia intressejä olisivat henki, terveys, työ-, liikenne-, tieto- ja valtion turvallisuus, ympäristö, liike- ja ammattisalaisuudet sekä työnantajan omaisuus.

Työnhakijaa koskevat säännökset eivät velvoittaisi työnantajaa pyytämään työnhakijaa toimittamaan todistusta eikä työnhakijalla olisi velvollisuutta todistuksen toimittamiseen. Työnantaja voisi kuitenkin työntekijää valitessaan jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei ole halukas hankkimaan todistusta työnantajalle. Oikeus käsitellä huumausainetestitodistukseen merkittyjä tietoja kohdistuisi vain tehtävään valittuun henkilöön.

Työsuhteen aikana työnantaja voisi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä ankarammin edellytyksin. Todistuksen esittämisvelvollisuus olisi lähinnä työsuhteeseen liittyvä velvoite, jonka  rikkomisesta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset määräytyisivät työ- ja virkaoikeudellisin perustein kokonaisharkinnan pohjalta.

Työntekijä olisi velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, kun on perusteltua aihetta epäillä, että hän on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä.

Velvollisuus esittää todistus syntyisi myös silloin, kun työnantajalla olisi perusteltu epäilys siitä, että työntekijällä on jonkin asteinen riippuvuus huumeista ja että hän toimii sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytettäisiin, että työntekijä toimii työtehtävissä, joiden suorittaminen huumeista riippuvaisena joko vakavasti vaarantaisi henkeä tai terveyttä tai voisi aiheuttaa muuta merkittävää vahinkoa. Suojeltavat intressit olisivat samat kuin työnottotilanteessakin.

Työterveyshuoltolaissa säädettäisiin työnantajan velvollisuudeksi laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa huumeiden vastainen ohjelma, joka olisi huumetestauksen edellytys. Lisäksi yhteistoimintalainsäädännössä säädettäisiin siitä, että työtehtävät, joissa huumausainetestiä koskevaa todistusta pyydetään tai edellytetään, olisi käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

Kameravalvonta

Laissa säädettäisiin yleisesti työnantajan oikeudesta käyttää kameravalvontaa. Työnantaja saisi käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena olisi työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta. Valvontaa voisi käyttää myös kun kyseessä on turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantaneiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvonnan tulisi olla mahdollisimman avointa.

Kameravalvontaa ei saisi käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa tai henkilöstötiloissa ei myöskään saisi olla kameravalvontaa. Lisäksi se olisi kiellettyä sellaisissa työhuoneissa, jotka on osoitettu työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön.

Laissa säädettäisiin myös siitä, milloin kameravalvontaa olisi mahdollista kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä. Valvonta olisi mahdollista, jos sen tarkoituksena olisi ehkäistä työntekijän työhön liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa, haittaa tai vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen tai, jos tarkkailu on välttämätöntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi.

Sähköpostiviestit

Säännösten tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarantuisi ja että työnantajalle kuuluvat, välttämättömät viestit voitaisiin työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyllä pyritään siihen, että työntekijän luottamukselliset viestit erotettaisiin selvästi työnantajalle kuuluvista viesteistä.

Työntekijälle lähetettyjen tai tämän lähettämien työnantajaorganisaatiolle kuuluvien viestien sekä selville saaminen että niiden avaaminen perustuisi työntekijän suostumukseen. Laki antaisi kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden saada selville sen toimintaan kuuluvat viestit tilanteissa, joissa työntekijän suostumusta ei olisi mahdollista saada ja joissa tiedonsaanti on välttämätöntä työnantajan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Laissa säädettäisiin työnantajan huolehtimisvelvollisuudesta, työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien esille hakemisesta ja työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien avaamisesta.

Työnantajalla olisi oikeus ottaa selville, onko työntekijälle tämän poissa ollessa lähetetty tai onko hän välittömästi ennen poissaoloaan lähettänyt työnantajalle kuuluvia sähköpostiviestejä, jos työnantajan olisi välttämätöntä saada hänelle tarkoitetuista viesteistä tieto toimintaansa liittyvien neuvottelujen loppuun saattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai toimintojensa turvaamiseksi muutoin. Työnantaja voisi käyttää oikeuttaan vain tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla. Jos on ilmeistä, että viesti on selvästi työnantajalle kuuluva, voisi sen myös avata. Avaamisesta olisi laadittava kirjallinen selvitys, joka olisi toimitettava työntekijälle. Jos viestiä sen esille hakemisen jälkeen ei ole tarvetta avata, tulisi viestin esille hakemisesta laatia myös vastaava selvitys.

Työministeriö asetti tammikuussa 2002 työryhmän valmistelemaan työelämän tietosuojalainsäädännön täydentämistä. Sen tehtäväksi annettiin valmistella esitykset lainsäädännöksi, joka koskee sähköpostin käytön valvontaa, teknistä valvontaa sekä huumetestien käyttöä työpaikoilla. Eduskunta edellytti tämän lainsäädännön valmistelua hyväksyessään vuonna 2001 lain yksityisyyden suojasta työelämässä.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut hallitusneuvos Raila Kangasperko työministeriöstä. Työryhmässä on ollut edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä, tietosuojavaltuutetun toimistosta, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä.

------

Työministeriön viestintä, puhelin (09) 1604 8042

Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, puhelin (09) 1604 8935

Työryhmän esitys löytyy Internetistä osoitteesta www.mol.fi/julkaisut

Tulostettava versioTulostettava versio

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 02.07.2004
Sivun ylälaitaan