Eri puolille maata perustetaan moniammatillisia työvoiman kehittämiskeskuksia. Jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle laaditaan yksilölliset aktivointiohjelmat ja kaikille alle 25-vuotiaille nuorille taataan 3 kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Lisäbudjetin elvytyspaketilla käynnistetään välittömiä investointihankkeita, joilla pyritään katkaisemaan työttömyyden kasvua, sanoi työministeri Tarja Filatov esitellessään hallituksen työllisyyspoliittisia linjauksia toimittajatapaamisessa Helsingissä.

Rakenteellisen työttömyyden kovan ytimen purkamiseksi tiivistetään työllisyyden hoidosta vastaavien viranomaisten yhteistyötä. Vaikeasti työllistettävän asiakkaan ei tarvitse juosta eri paikoissa palveluja etsimässä, vaan palvelut löytyvät yhdestä paikasta. Työvoiman kehittämiskeskuksissa tarjotaan vaikeasti työllistettäville asiakkaille moniammatillisia yksilöllisiä palveluja.  Kehittämiskeskuksiin tulevat mukaan paikallinen työvoimatoimisto, kunnan sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, KELA, muut asiantuntijat sekä erilaiset palveluntuottajat.

Työvoiman kehittämiskeskuksiin kootaan hajallaan olevia toimijoita kuten yhteispalvelupisteet, sosiaalinen yritystoiminta, yhdistelmätuen käyttö, työpajatoiminta, työnetsijätoiminnan kehittäminen, itsenäisen työllistymisen toimet, valmentava koulutus ja elämänhallintatuki, työnhaun tukitoimet, kuntouttava työtoiminta ja aktivointisuunnitelmat, kuntoutus- ja eläke-edellytysten selvittäminen sekä maahanmuuttajien kielikoulutus. Palvelujen hankintatoiminta vakiinnutetaan niin, että voidaan hankkia pitkäkestoisin sopimuksin palveluja ja asiantuntijoiden toimenpiteitä.

Jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle laaditaan yksilöllinen aktivointiohjelma, painotti Filatov. Alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka 3 kuukauden työttömyyden jälkeen. Käyttöön otetaan kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Kaikilla ei toimenpiteistä huolimatta ole mahdollisuutta työllistyä. Sen vuoksi kehitetään malleja, joiden avulla selvitetään asiakkaiden eläkemahdollisuuksia. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminta vakinaistetaan.

Hallitusohjelman mukaisesti työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus toteutetaan vuosina 2004-2006. Uudistuksessa työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien tukitoimet eriytetään. Työvoimatoimistojen henkilöstöä ja osaamista vahvistetaan sekä lisätään ostopalveluja. Samalla saadaan voimavaroja työnvälitykseen ja muuhun välittömästi autettavissa olevien asiakkaiden palveluun.

Työvoimakoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan painottaen yksilöiden ja yritysten tarpeita.  Aikuisten oppisopimuskoulutusta sekä työvoimakoulutuksen yhteishankintaa yritysten kanssa lisätään ja sitä suunnataan myös pk-yritysten työpaikkakoulutuksen edistämiseen. Koulutuksen hankintajärjestelmää yksinkertaistetaan. Tavoitteena on koulutuksen nopea reagointi työmarkkinoiden tarpeisiin ja samalla koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen.

Filatov korosti, että työmarkkinatuen painopistettä muutetaan passiivisesta tuesta aktiiviseen. Työttömien osallistumismahdollisuuksia toimenpiteisiin lisätään. Työmarkkinatuen ylläpitokorvausta nostetaan niin, että työttömällä henkilöllä on nykyistä paremmat taloudelliset mahdollisuudet osallistua aktiivitoimenpiteisiin. Alkuvaiheessa ylläpitokorvaus nostetaan kahdeksaan euroon päivältä. Aktiivitoimenpiteeseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella osallistuvalle korvaus nousee 16 euroon päivältä.

Tämän lisäksi työministeriö valmistelee lakia sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi. Uusi laki sosiaalisista yrityksistä on tarkoitus saada voimaan vuoden 2004 alusta. Selvitetään myös mahdollisuuksia ottaa käyttöön pitkäaikainen työllistämistuki, jota maksettaisiin yritykselle, joka ottaa työhön vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön. Tuki olisi yksilöllisesti räätälöity työkunnon aleneman mukaan.

Hallituksen lisätalousarvioesitys sisältää työministeriölle noin 26,5 miljoonan euron lisämäärärahan. Rahoja käytetään työvoimakoulutukseen ja tukityöllistämiseen.  Tukityöllistämisen painopistettä siirretään kuntiin ja valtiolle. Tähän tarkoitukseen siirretään myös työnetsijätoimintaan aiemmin varatut 10 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti osana välittömiä elvytystoimia aikaistetaan julkisia investointeja. Kohteina ovat hankkeet, jotka saadaan  liikkeelle mahdollisimman nopeasti työllisyystilannetta helpottamaan. Lisätukiin on varattu 3 miljoonaa euroa.

Eri ministeriöiden hallinnonaloilla käynnistetään työllisyyttä lisääviä investointihankkeita.

- - - - - - - - - - - - - -  -
Työministeriön viestintä/(09) 16006