Työllisyys edellisvuoden tasolla

Työllisten määrä ei kääntynyt heikosta 1,6 prosentin talouskasvusta huolimatta laskuun vuonna 2002. Toisaalta myöskään työttömyysaste ei noussut, ilmenee eduskunnalle toimitetusta vuoden 2002 työllisyyskertomuksesta. Työllisyysaste oli sama kuin edellisvuonna eli 67,7 prosenttia. Myös työttömyysaste säilyi edellisvuoden tasolla 9,1 prosentissa.  Aiempien kokemusten perusteella talouskasvun jääminen alle 2,5 prosentin on lisännyt työttömyyttä.

Vuonna 2002 työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 237 000 eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita oli työministeriön työnvälitystilaston mukaan kuukausittain keskimäärin 294 000. Määrä laski 8 200:lla edellisvuodesta.

Vuonna 2002 työllisiä oli keskimäärin 2 372 000 henkilöä eli 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys parani erityisesti palvelualoilla. Rahoituksen, vakuutuksen ja liike-elämän palveluksessa työpaikat lisääntyivät edellisestä vuodesta yhteensä noin 7 000:lla ja kaupan alalla 6 000:lla. Eniten työllisyys väheni edellisten vuosien tapaan maataloudessa, jossa vähennystä oli runsaat 8 000 henkilöä. Myös teollisuudessa työpaikat vähenivät varsinkin loppuvuodesta. Palkansaajien työsuhteista keskimäärin 75,3 prosenttia oli pysyviä kokoaikaisia ja 8,5  prosenttia pysyviä osa-aikaisia. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 16,1 prosenttia palkansaajista eli lähes 340 00 henkilöä.

Vuonna 2002 ikääntyvien työttömyyden aleneminen oli edelleen suhteellisen hidasta. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kuukausittain keskimäärin 95 300 eli 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työministeriön työnvälitystilaston mukaan 15 - 24 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli työvoimatoimistoissa vuonna 2002 keskimäärin 36 000. Vähennystä edellisestä vuodesta oli noin 800 henkilöä. Nuorten työttömyys väheni noin kahdella prosentilla eli hitaammin kuin työttömyys keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömiä eli yh­täjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli kuukausittain keskimäärin 77 700 henkilöä. Määrä oli 5 000 hen­kilöä pienempi kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys laski vuonna 2002 huomattavasti nopeammin kuin kokonais­työt­tömyys. Rakenteellinen työttömyys oli silti edelleen työmarkkinoiden keskeinen ongelma.

Työllisyyden hoidossa on edelleen korostettu työvoimapalvelujen ensisijaisuutta. Uusina palvelumuotoina tulivat vuoden aikana käyttöön mm. työhallinnon, kaupungin ja Kelan yhteispalvelupisteet sekä yksilöity työnhakusuunnitelma, joka on tehtävä työttömyyden kestettyä viisi kuukautta. Määräaikaisin työllisyydenhoidon toimenpitein on katkaistu työttömyysjaksoja, ylläpidetty ammattitaitoa ja kontakteja työelämään sekä vahvistettu mahdollisuuksia sijoittua pysyvästi työhön avoimille työmarkkinoille. Toimenpiteiden kohteina olivat erityisesti pitkäaikaistyöttömät.

Työvoimatoimiston palvelujen piirissä oli vuoden 2002 aikana 810 400 työnhakija-asiakasta.  Noin puolella työnhakijaksi ilmoittautumisen syynä oli määräaikaisen työsuhteen päättyminen. Työttömiä työnhakijoita työvoimatoimistoihin ilmoittautui kaikkiaan 578 600. Määrä väheni edellisvuodesta 14 900. Työttömyyseläkkeellä oli vuoden aikana 65 600 henkilöä eli saman verran kuin edellivuonna. Työvoimatoimistoissa oli työpaikkoja avoinna kaikkiaan 327 600 eli 8 700 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan oli käytettävissä yhteensä 162 miljoonaa euroa. Lisäksi koulutusta on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankintahinta oli vuonna 2002 keskimäärin 27,50 euroa opiskelijatyöpäivää kohden. Opiskelijatyöpäiviä hankittiin yhteensä 5,6 miljoonaa kappaletta eli 300 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukityöllistämiseen käytettiin rahaa 266 miljoonaa euroa. Summa väheni 6,6 miljoonaa edellisestä vuodesta. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli vuonna 2002 keskimäärin noin kolme prosenttia työvoimasta eli 80 360 henkilöä.

Työttömyysturvaa maksettiin 2,34 miljardia euroa, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiopäivärahoja maksettiin 1,24 miljardia ja peruspäivärahoja 98 miljoonaa euroa. Työmarkkinatukea maksettiin yksi miljardi euroa. Tästä noin 239 miljoonaa euroa oli ns. aktiiviajan tukea eli työmarkkinatukea, jota maksetaan esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vuoden 2002 aikana työttömyysturvan ansiopäivärahaa sai yhteensä 280 800, peruspäivärahaa 46 600 ja työmarkkinatukea 263 000 henkilöä. Työttömyyseläkkeitä maksettiin vuonna 2002 noin 740 miljoonaa euroa, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Työministeriö laatii vuosittain eduskunnalle työllisyyskertomuksen hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä. Työllisyyskertomuksen avulla seurataan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain tarkoittaman julkisen työvoimapalvelun tavoitteiden toteutumista. Työllisyyskertomus on laadittu valtiovarain-, kauppa- ja teollisuus-, opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä työministeriön yhteistyönä.

---------------------------------
Tiedottaja Kaisu Malinen, puh. (09) 160 48056,  kaisu.malinen@mol.fi

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Martti Myllylä, puh. (09) 160 48034, gsm 040 504 7877, martti.myllyla@mol.fi Johtaja Matti Pukkio, puh. (09) 160 48040,  matti.pukkio@mol.fi

Työllisyyskertomuksen Internet-versio löytyy osoitteesta:  http://www.mol.fi/julkaisut