Koulutusta ja työtä sadoille inkerinsuomalaisille

Inkerinsuomalaisten aktiivisuus koheni ja tukiprojekti paransi heidän toimeentuloaan ja elinolojaan Venäjällä ja Virossa. Työministeriön koordinoimassa nelivuotisessa lähialueprojektissa hankittiin koulutusta ja työtä sadoille, yrittäjyyshenki kasvoi ja suomalainen identiteetti vahvistui. Suomalaisiin paikallisiin yrityksiin sijoittui noin kaksisataa työntekijää. Kaksi uutta monitoimikeskusta toimii jatkossakin suomalaisen kulttuurin virkistäjänä.

Projektin aikana ammatillista täydennyskoulutusta sai yhteensä n. 800 henkilöä. Koulutetut sijoittuivat erinomaisesti työmarkkinoille, heistä noin 200 suomalaisiin yrityksiin. Koulutuksen aikana nykyaikaistettiin vanhentuneita taitoja. Koulutusalat liittyvät käytännön ammatteihin kuten rakentamiseen, muuraukseen, auton- ja kodinkoneiden korjaukseen, ompeluun, tietokoneiden hallintaan ja vastaaviin. Koulutukseen sisältyi myös yrittäjyyden perusteet. Oppilasvalinnoista ja työhönsijoittumisesta vastasi projektin aikana perustettu Inkerin Liiton työvoimatoimisto.

Projektin edetessä yrittäjyys alkoi kiinnostaa yhä useampia. Projektin viimeinen vuosi keskittyi kokonaan yrittäjyyden kehittämiseen. Pietarissa, Hatsinassa ja Virossa koulutettiin myös yritysneuvontaa antavia henkilöitä ja organisoitiin yritysneuvontapisteitä. Parhaillaan valmistellaan yrityshautomon avaamista Pietarin alueelle. Hautomoon valitaan hankkeessa yrityskoulutuksen saaneita yrittäjiä. Suomen maa- ja metsätalousministeriö tuki lisäksi maatalousyrittäjiä, jotka kasvattivat marjoja, vihanneksia ja juureksia. Yrittäjähankkeita aiotaan jatkaa Interreg- ja lähialuerahoitusten turvin.

Erityisenä yrittäjäalana inkerinsuomalaiset ovat luomassa matkailurengasta eri asuinalueidensa välille. ”Peti ja puuro” -periaatteella toteutettava palveluverkko ulottuisi Karjalasta Inkerinmaalle ja edelleen Viroon. Virolaiset suunnittelevat myös palvelujen ulottamista Peipsijärven yli Pihkovan alueelle. Matkailusta on tarkoitus tehdä sivutyö ja lisätulo alasta kiinnostuneille. He voivat tarjota omaa tuotettaan vaikkapa opastusta, kotimajoitusta, tulkkausta, kiertoajelua tai ruokailua yhteisen verkoston käyttöön. Palveluja tarjotaan myös eri matkanjärjestäjille lisäpalveluiksi ja retkiksi. Hanketta kehitetään jatkossa kansainvälisin ja suomalaisin lähialuevaroin.

Yritys- ja matkailuhankkeet sisältyvät työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön lähialueyhteistyöohjelmiin

Projektin aikana on perustettu Inkerinmaalle Hatsinan Suomalainen Monitoimikeskus sekä Itä-Viroon Johvin toimintakeskus. Uudet keskukset kytkeytyvät Suomen valtion 90-luvulla Venäjän lähialueille ja Viroon rakennuttamaan kymmenen vanhusten palvelutalon verkostoon. Osa taloista toimii monipuolisina kulttuurikeskuksina. Keskukset tarjoavat jatkossakin perustan koulutuksen, yrittäjyyden, matkailun ja suomalaisen kulttuurin vahvistamiselle.  Johvin toimintakeskuksen rakentaminen sisältyy laajempaan ympäristöministeriön korjausrakentamisen projektiin, jossa dokumentoidaan eri tyyppisten rakentamiskohteiden työvaiheet kirjalliseksi korjausrakentamisohjeeksi vastaavan tyyppisiin korjaustöihin.

Vanhusten asuinoloja kehitettiin hankkeen aikana rakennuskoulutuksen työharjoitteluun liittyen korjaamalla vanhusten asuntoja. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö toteutti laajan koulutusohjelman vanhusten palvelutalojen henkilöstölle. Hankkeen aikana tehtiin talokohtaiset kehittämisohjelmat kaikille palvelutaloille Pietarissa ja Hatsinan alueella.

Hankkeen aikana järjestettiin suomen kielen koulutusta kaikille halukkaille inkerin-suomalaisille. Parhaimmillaan ilmoittautuneita oli noin 700 henkilöä samana päivänä. Suomen kielen koulutusta annettiin projektin aikana noin 4000 opiskelijalle. Kiinnostuksen taustalla on paitsi juurien haku, myös kielitaidon tarjoamat paremmat työnsaantimahdollisuudet alueiden suomalaisissa yrityksistä.

Inkerinsuomalaisten tukiprojektin taustaorganisaatioksi koottiin laaja viranomaisten tukiverkosto.  Hanke toteutettiin työ-, sosiaali- ja terveys-, kauppa- ja teollisuus-, ympäristö-, opetus- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden,  Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen TE-keskusten sekä Venäjän lähialueiden ja Viron vastaavien viranomaisten kanssa.

Projekti päättyy maaliskuun lopussa. Monet hankkeet ovat saamassa lisärahoitusta tai jatkuvat muiden hankkeiden yhteydessä.

- - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä/puh.(09)16006

Lähempiä tietoja: Projektipäällikkö Sointu Häkkinen, työministeriö, puh. +358-40-590 3670, Pietarin aluevastaava Wladimir Kokko +7812-3330330, kokko@mail.lanck.net, Karjalan aluevastaava Vadim Byrkland +78142-760967, inkeri@karelia.ru ja Viron aluevastaava Toivo Kabanen, puh. +3727-421773, ingersoome@online.ee

Raportti löytyy työministeriön internet-sivuilta osoitteesta www.mol.fi/migration/lahinktuk.pdf.