Tarvitaan lisää ns. jokanaisen ja-miehen työpaikkoja sekä aktiivista työvoimapolitiikkaa

Johtaja Anssi Paasivirta työministeriöstä esitteli Työn päivillä Rovaniemellä maanantaina luonnoksen työpolitiikan strategiaksi vuosille 2003 – 2007 -2010. Strategiassa esitetään linjaukset, joilla  Suomesta kehittyy osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta, jossa on työtä kaikille. Strategian mukaisilla toimenpiteillä tavoitellaan täystyöllisyyttä ja työllisyysasteen merkittävää nousua vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että työllisyysaste kohoaa kaikkien TE-keskusten alueella.

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle osaavan työvoiman saatavuudesta uhkaa muodostua talouden kasvun ja hyvinvoinnin rajoite. Tämän vuoksi työttömät ja työpaikkaa vaihtavat on saatava nopeasti työmarkkinoille, nuorten tulee kiinnittyä työelämään 2 vuotta nykyistä aikaisemmin ja ikääntyneiden tulisi pysyä työelämässä 3 vuotta nykyistä pidempään. Aikuisväestön osaamistasoa tulee nostaa täsmäohjelmilla. Työmarkkinoiden alueellista ja ammatillista dynamiikkaa tulee lisätä sekä kehittää ennakointijärjestelmiä, jotta koulutustarjonta vastaisi nykyistä paremmin työvoiman tarvetta.

Paasivirta muistutti, että laman aikana hävisi noin 500 000 työpaikkaa. Vaikka työllisyyden kasvu on ollut kansainvälisesti vertaillen ripeä, täystyöllisyyden saavuttaminen olisi kuitenkin edellyttänyt vielä noin 200 000 työpaikkaa nopeampaa kasvua.  Tämä on merkittävin syy siihen, että Suomessa on nyt runsaat 170 000 vaikeasti työllistettävää henkilöä. Korkeasti koulutetulle työvoimalle on  ollut tarjolla runsaasti työpaikkoja, mutta vähemmän koulutetulle esimerkiksi palvelualojen työpaikkoja  on syntynyt niukasti.

Rakenteellisen työttömyyden purkaminen edellyttää, että saadaan tuntuvasti lisää työpaikkoja palvelualoille. Paasivirran hahmottelemassa työpolitiikan strategiassa esitetäänkin, että verotus- ja maksupolitiikkaan tehdään muutoksia, jotka lisäävät ns. jokanaisen ja -miehen työpaikkoja. Työllistävä vaikutus perustuisi käyttäytymismuutoksiin työmarkkinoilla, joten toimenpiteet on mitoitettava  siten, että ne johtavat myös käytännössä työllisyyden kasvuun.

Jos jokanaisen ja -miehen työpaikat alkavat lisääntyä, valtaosa vaikeasti työllistettävistä olisi saatavissa tehokkailla toimenpiteillä työmarkkinoille. Strategiassa esitetäänkin lukuisa joukko toimenpiteitä työvoimapolitiikan aktivoimiseksi, vajaakuntoisten työllistämiseksi sekä maahanmuuttajien  kielikoulutuksen tehostamiseksi.

Paasivirta korosti, että kansainvälinen kilpailu vaatii Suomelta modernia ja voimakasta inhimillisten voimavarojen kehittämisstrategiaa, joka luo teknologiastrategiaa tukien  edellytykset työn tuottavuuden nousulle, työn paremmalle organisoinnille sekä johtamiselle. Hyvässä työyhteisössä työ on  mielekästä ja jaksamisongelmat vähenevät. Tämän vuoksi tarvitaan entistä tehokkaamman työelämän kehittämisohjelman toteuttamista sekä uudentyyppistä alueellista toimintamallia.

Uusi työmarkkinatilanne edellyttää, että luodaan nykyistä paremmat edellytykset aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle. Ulkomaisen työvoiman oleskelu- ja työlupajärjestelmää sekä valmiuksia tukea ulkomaisen työvoiman rekrytointia  kehitetään. Tämä edellyttää myös parempaa etnistä yhdenvertaisuutta. Ulkomaisen työvoiman tarve on arvioitava työmarkkinatilanteen kehityksen perusteella.

Strategiassa on valmisteltu myös sitä, miten lisätään yrittäjyyttä. Siihen sisältyy myös julkisen työvoimapalvelun uudistus, jossa entistä laajemmin siirrytään eri viranomaisten yhteistyötä vaativiin palveluihin ja kehitetään toimenpiteet nykyistä vaikuttavammiksi.  Työnvälityksen tehostamiseksi otetaan käyttöön maailman huippua oleva sähköinen palvelujärjestelmä.

Työpolitiikan strategiatyössä on nyt valmisteltu  vaikutusten ja rahoituksen laskentakehikko, jonka avulla voidaan määritellä toimenpiteiden mitoitus sekä laskea toimeenpanon brutto- ja nettomenot eri vuosina.

Työpolitiikan uutta strategiaa on valmisteltu neljässä laajassa useiden hallinnonalojen yhteisessä projektissa. Vuoden 2002 aikana valmistui strategiatyöhön liittyvä tulevaisuuskatsaus, josta on käyty keskustelut työmarkkinajärjestöjen ja puolueiden kanssa. Myös työhallinnossa työskentelevät ovat osallistuneet laajasti valmisteluun  virtuaalitiimien jäseninä ja kommentoijina.

Strategiatyön aineisto on nyt Sailaksen työryhmän sekä hallitusohjelman valmistelijoiden käytettävissä. Työpolitiikan strategia on samalla ehdotus keskushallintouudistuksen mukaiseksi hallituksen poikkihallinnolliseksi ohjelmaksi. Hallitusohjelman valmistuttua työpolitiikan strategia viimeistellään ja  se valmistuu kesällä 2003. Strategian tultua hyväksytyksi sen toteuttamiseksi viedään läpi laaja toimeenpano-ohjelma, kertoi johtaja Paasivirta.

- - - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä/(09)16006

Lisätietoja:

Johtaja Anssi Paasivirta, puh. 0400- 815 418 tai (09) 1604 48070