Viron, Latvian ja Liettuan työoloissa paljon eroja

Baltian maiden työoloja vuonna 2002 kuvaava barometri on valmistunut. Se tehtiin nyt toista kertaa. Ensimmäinen on vuodelta 1998. Barometri kertoo, että Viron työelämä on normalisoitumassa, mutta tuleva työllisyys huolestuttaa palkansaajia. Latviassa kehitys on ollut tasaisempaa kuin muissa Baltian maissa, mutta arveluttavaa on kirjallisten työsopimusten vähäisyys ja harmaan talouden lisääntyminen. Liettuassa työajat venyvät yksityisellä sektorilla ja naisten asema on huono. Kaikissa kolmessa maassa määräaikaisia työsuhteita on erittäin paljon. Barometrin tekijät ovat tutkijat Juha Antila ja Pekka Ylöstalo. Barometri liittyy Suomen lähialueyhteistyöhön.

Vaikka Baltian maiden uudelleen itsenäistymisestä on vasta hieman yli kymmenen vuotta, maiden työolot ovat ehtineet kehittyä selvästi eri suuntiin. Vakainta kehitys on ollut Latviassa. Siellä myös luotetaan oman työpaikan tulevaisuuteen ja työllisyystilanteen kohenemiseen selvästi enemmän kuin Virossa. Liettuassa odotukset ovat kaikkein pessimistisimpiä.

Virossa palkansaajien vaikutusmahdollisuudet ovat heikommat kuin Latviassa ja Liettuassa. Latviassa ammatillinen järjestäytyminen on yleisempää kuin muualla Baltiassa, mutta se on laskussa. Viro on kolmesta maasta ainoa, jossa ammattijärjestöjen jäsenmäärä on ohittanut aallonpohjan. Sielläkin järjestäytymisaste on vain 14 %. Yksityisellä sektorilla järjestäytyminen on kaikissa Baltian maissa erittäin alhaista. Viron työpaikoilla esiintyy erilaisia konflikteja selvästi vähemmän kuin muissa Baltian maissa.

Liettuassa ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluminen on harvinaisempaa kuin Latviassa ja Virossa, nimenomaan yksityisellä sektorilla. Juuri siellä ovat suurimmat työelämän ongelmat. Erityisesti naisten työelämän laatu on muuttunut huonoon suuntaan.

Liettualaisten naisten ja miesten välinen palkkaero on Baltian maiden pienin. Liettuassa kuten myös Virossa ja Latviassa 15 prosenttia palkansaajista tekee toista työtä päätyönsä lisäksi. Peräti useamman kuin joka kolmannen liettualaisen työssäkäyvän palkka on ollut myöhässä kyselyä edeltävän vuoden aikana. Osuus on kolme kertaa suurempi kuin Virossa ja lähes kaksi kertaa suurempi kuin Latviassa.

Virossa on enemmän tieto- ja kommunikaatiotekniikkaa käyttäviä työntekijöitä kuin Latviassa ja Liettuassa. Kuitenkin vain runsas kolmannes Viron työssäkäyvistä käytti vuoden 2002 alussa tietokonetta omassa työssään. Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneita on kaikissa Baltian maissa vähän.

Viron työelämässä myönteinen suunta 

Virossa työelämä on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja eri käytännöt ovat selvästi normalisoituneet. Pimeitä palkkoja maksetaan aikaisempaa harvemmin. Palkkaviiveitä on vähän ja ne ovat entistä lyhyempiä. Yhä useamman työviikon pituus on normaali, noin 40 tuntia. Ammatillinen järjestäytyminen on edelleen alhaista, mutta Viro on ainoa Baltian maa, jossa se on kääntynyt lievään nousuun. Ammattijärjestöjen toimintatapoja tunnetaan erittäin huonosti. Virossa käteen jäävää palkkaa on alentanut muita Baltian maita korkeampi kuluttajahintojen nousu. Työtahti on jatkuvasti kiristynyt, mutta silti vain joka kolmas pitää  työtahtia liian kovana.

Virossa naisten ja miesten palkkaerot ovat kaventuneet vuosien 1998 ja 2002 välisenä aikana. Edelleen naiset ansaitsevat selvästi miehiä vähemmän. Eroa on nykyisin noin 30 %. Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat suurimmat uusilla työpaikoilla.

Palkansaajien omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet ovat Virossa selvästi suurempi ongelma kuin muissa Baltian maissa. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on Virossa korkea. Kirjallisesti sovitut pysyvät työsuhteet ovat lisääntyneet ja laittomat, suullisesti sovitut työsuhteet ovat aiempaa harvinaisempia.

Latviassa paljon laittomia suullisia työsopimuksia ja harmaa talous kasvaa 

Viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana työelämä on Latviassa muuttunut varsin tasaisesti. Kuitenkin jotkut piirteet ovat huolestuttavia. Vain hieman useampi kuin joka toinen palkansaaja työskentelee vakinaisessa kirjallisesti sovitussa työsuhteessa. Määräaikaisia työsuhteita on enemmän kuin kahdessa muussa Baltian maassa (30 %). Yhdellä kymmenestä ei ole minkäänlaista kirjallista työsopimusta, vaikka lain mukaan sellainen tulisi tehdä. Myös harmaa talous on kasvanut. Jopa yli viidennes työssäkäyvistä ilmoitti saavansa pimeitä tuloja.

Vaikka erilaiset konfliktit työpaikoilla ovat Latviassa lisääntyneet, tyytyväisyys työhön on yhä melko korkea. Yli puolet työssä käyvistä tunsi työn olevan merkityksekkäämpää kuin aiemmin. Myös työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä koettiin hyviksi.

Liettuassa muutosten suunta ristiriitainen, naisten asema huono 

Liettuan työelämässä on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina. Kehitys on ollut ristiriitaista. Yksityisellä sektorilla epävarmuus ja pelko ovat lisääntynyt. Varsinkin yksityisellä sektorilla työskentelevien naisten asema on huono. Palkansaajat eivät usko oman työpaikkansa eivätkä maansa talouden myönteiseen kehittymiseen. Työntekijät ovat työpaikan menettämisen pelossa valmiita sietämään huonojakin työoloja. Työajat ovat pitkiä yksityisellä sektorilla.

Positiivista kehitystä löytyy siitä, että palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat kaventuneet ja mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ovat parantuneet. Hyvää suuntaa osoittaa myös se, että kirjallisten työsopimusten tekeminen on kasvussa.

Liettuassa, kuten myös Latviassa, 39 prosenttia työssäkäyvistä kertoi tekevänsä ylitöitä tavallisena työviikkonaan. Lähes ¾  ylitöitä tekevistä naisista ei saa ylitöistään minkäänlaista korvausta. Kaikista Liettuan työssäkäyvistä ihmisistä noin joka neljäs tekee korvauksettomia ylitöitä. Osuus on suurempi kuin Virossa ja Latviassa.

Tutkimusta varten on haastateltu kussakin Baltian maassa noin 900 työssä olevaa henkilöä. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia. Haastattelut tehtiin tammi- helmikuussa 2002.

- - - - - - - - - - -
Työministeriön tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043

Lisätietoja:
Juha Antila, puh. (09) 1604 9260 ja 11.-14.3. välisenä aikana puh. 040- 5540 561,
email: juha.antila@mol.fi
Pekka Ylöstalo, puh. (09) 1604 9200 ja 11.-14.3. puh. 040- 5540 561, email: pekka.ylostalo@mol.fi

Baltian työolobarometri löytyy osoitteesta www.mol.fi/julkaisut/.