Väkivallan uhka on Suomessakin monen ammatin arkipäivää. Erityisesti se on lisääntynyt naisvaltaisilla palvelualoilla. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n palvelualojen väkivaltaa koskevassa ohjeen laadinnassa pidettiin työperäistä stressiä ja työelämän väkivaltaa työturvallisuutta ja työterveyttä vaarantavina suurina riskeinä. Työpaikkaväkivallan estäminen nähdään mahdollisuutena nostaa tuottavuutta ja lisätä ihmisarvoista työtä.

Suomessa työpaikkaväkivallan ehkäisy onkin yksi sosiaali- ja terveysministeriön päättämä työsuojelun painoalue. Tässä työssä auttaa kansainvälisen työjärjestö ILO:n ohje työpaikkaväkivallan vähentämisestä palvelualoilla. Suomen ILO-neuvottelukunta julkaisee ohjeen nyt suomenkielisenä. Asiantuntijana ohjeen laadinnassa on ollut mukana Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto.

Palvelualoilla väkivallan kohtaaminen vaihtelee eri aloittain, mutta se on lisääntynyt etenkin naisvaltaisilla palvelualoilla. Ohjeissa on otettu lähtökohdaksi se, ettei minkäänlaista työpaikkaväkivaltaa sallittaisi, ei työpaikkojen sisäistä eikä asiakkaiden taholta tulevaa. Työpaikkaväkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, ja sen ehkäisemiseen tarvitaan avointa keskustelua työnantajien, työntekijöiden ja heidän edustajiensa sekä viranomaisten välillä. Ohjeistoa tulisikin ottaa huomioon myös kehitettäessä kansallista lainsäädäntöä tai muita toimintasuunnitelmia.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän vastainen kamppailu nähdään keskeisinä työpaikkaväkivallan vähentämisessä. Ohjeisto korostaa myös johdon sitoutumista työpaikkaväkivallan kitkemiseen niin ennaltaehkäisyssä kuin riitatilanteiden selvittämisessä.

Tavoitteena on, että työpaikoilla on toimivat järjestelmät väkivallan uhan tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Toimintatapoja tulisi voida soveltaa myös erilaisiin kulttuureihin, tilanteisiin ja tarpeisiin. Keskeisiä toiminta-alueita ovat vaarojen tunnistaminen, koulutus, ennaltaehkäisy ja valvonta sekä työpaikkaväkivaltaa kohdanneiden tukeminen työyhteisössä. Eritoten viranomaisille kohdistetaan vaatimus siitä, että voidaan tunnistaa ne työntekijäryhmät, jotka ovat erityisen haavoittuvia työpaikkaväkivallalle. Ohjeiden tarkoituksena on lisätä myös työnantajien, työntekijöiden, suuren yleisön ja asiakkaiden tietoisuutta työpaikkaväkivallasta.

Vaikka ohjeiden pääpaino on turvallisen työympäristön luomisessa ja väkivallan uhrien auttamisessa ja tukemisessa, tärkeänä nähdään myös se, että valvontajärjestelmä on oikeudenmukainen eikä anna sijaa kostolle. Niinpä valituksen kohteena olevan työntekijän pitää saada tietää syytösten yksityiskohdat ja sen, kuka ne on esittänyt. Hänellä tulee olla mahdollisuus vastata syytöksiin, ja käsittelyn tulee olla puolueetonta.

Suomessa lainsäädäntöä on kehitetty työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseksi. Käynnissä on useita työpaikkaväkivaltaa torjuvia hankkeita, joissa on mukana julkisen sektorin, ammattijärjestöjen ja yksittäisten työpaikkojen edustajia.

Lisätietoa:
Johtaja Matti Salmenperä, työministeriö, puh. 010 60 48937
Henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto, Tehy, puh. 09-155 2700


-------------------------------

Työministeriön viestintä
Leena Rantasalo
puh. 010 60 48041