Työttömyyden katkaiseminen kolmen, kuuden tai vasta 12 kuukauden työttömyyden jälkeen on usein liian myöhäinen vaihe, kun tavoitteena on pääsy hyvälle työuralle, todetaan työministeriön yhdessä EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosaston kanssa toteuttamassa  Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä -projektin loppuraportissa. Työttömyyteen johtavat syyt ovat monessa tapauksessa ehtineet kasautua jo, ennen kuin työttömyys on muuttunut pitkäaikaiseksi.

Raportin mukaan monet riskitekijät voidaan havaita hyvin varhain. Niihin tulisi myös puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa jo ennen työuraa tai heti työuran alussa. Varhainen puuttuminen kansalaisten työuraa uhkaaviin riskitekijöihin on erityisen tärkeää nyt, kun työvoiman ikärakenne tulee muuttumaan.

Tarvitaan aukoton palveluketju läpi työuran

Hyvä työura tulisi nähdä yhteisenä poikkihallinnollisena ohjelmallisena tavoitteena, joka koskee sekä kuntien että valtion eri viranomaisia. Valtion viranomaisten tulisi yhdessä kuntien kanssa varmistaa aukoton palveluketju läpi työuran. Palveluketju sisältäisi hyvää työuraa uhkaavien  terveydellisten, sosiaalisten ja koulutukseen liittyvien riskien ennakoinnin ja varhaisen puuttumisen.

Palveluketju kattaisi kaikki työuran vaiheet. Palvelut pitäisi järjestää ilman katkoksia työttömyyden aikana, työssä, koulutuksessa, itsenäisenä yrittäjänä ja myös sellaisissa tilanteissa, jotka nyt jäävät palvelujen katvealueille. Projektissa ehdotetaan varhaisen puuttumisen palveluketjun testaamista kuntakohtaisilla kokeiluilla.

Kuntien toimenpiteillä on suuri merkitys, kun pyritään turvaamaan kansalaisille hyvä työura. Kuntien toivotaan ottavan hyvän työuran turvaaminen lähtökohdaksi terveydenhuollon, päivähoidon, koulutuksen ja nuorisotoimen kehittämisessä. Kuntien tulisi edistää hyvää työuraa turvaavia koulutusvalintoja ja työharjoittelua. Työvoima- ja opetusviranomaisten taas tulisi vahvistaa ammatinvalinnanohjausta ja koulukuraattoritoimintaa.

Myös työpaikoilla tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys työkyvyn ja työterveyden kannalta. Työterveyshuollossa painopistettä tulisi siirtää entistä vahvemmin korjaavasta, sairauksia hoitavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään ja työkykyä edistävään toimintaan. Painopisteen siirtoa voitaisiin tukea muun muassa vaikuttamalla Kelan työnantajalle suorittamien työterveyshuoltokustannusten korvausperusteisiin.

Projektin suositusten mukaan työhallinnon tulisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestää toiminta irtisanomistapauksissa siten, että ammattimaisesti toteutettu uudelleensijoituspalvelu ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat käytettävissä välittömästi, kun irtisanominen on tiedossa.

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria varten tulisi edelleen kehittää varhaisen puuttumisen toimintatapoja. Työttömäksi jääneitä nuoria on voitava työllistää nykyistä joustavammin erilaisiin kuntien avustaviin työtehtäviin jo työttömyyden alkuvaiheessa. Vaihtoehtoina ovat työpajat sekä yhdessä kolmannen sektorin kanssa toteutettavat kumppanuushankkeet ja sosiaaliset yritykset.

Nuorten työllistämiskynnystä alennettava

Projektissa ehdotetaan, että työministeriö selvittäisi  yhdessä muiden viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa nuoriin kohdistuvan työvoimakustannusten alentamisen työllisyysvaikutukset sekä muut yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Tämän perusteella tulisi tehdä tarvittavat esitykset, joilla edistetään nuorten pääsyä avoimille työmarkkinoille.

Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä -projekti on osa Euroopan työllisyysstrategian arvioinnin kehittämistä. Työministeriö on toteuttanut hankkeen yhdessä Euroopan Unionin työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosaston kanssa ja sen osarahoittamana. Raportti luovutettiin työministeriölle ja EU:n työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolle tiistaina 14.12.2004.

Lisätietoja:
Työmarkkinaneuvos Hannu Kauppi, puh. 010 60 48036, 050 396 0248, hannu.kauppi@mol.fi

------------------------------------------
Työministeriön viestintä, tiedottaja Kirsti Kallio, puh. 010 60 48055, 050 396 0073