Puolet työssä olevista palkansaajista haluaisi vähentää tai keventää työtään.  Silti työelämän laatua pidetään tyydyttävänä. Palkansaajien tulevaisuuden odotukset ovat hieman viime vuotta varovaisempia. Julkisella sektorilla pelätään oman työpaikan talouden heikkenevän. Yksityisellä sektorilla oman työpaikan talouden paranemiseen uskotaan, mutta aikaisempaa useampi epäilee työnteon mielekkyyttä. Palkansaajia, jotka eivät olleet vuoden aikana päivääkään pois töistä, oli 41 prosenttia. He olivat pääasiassa ikääntyneitä tai nuoria.

Työministeri Tarja Filatov ja tutkija Pekka Ylöstalo kertoivat suomalaisen työelämän tilasta vuoden 2004 työolobarometrin ennakkotietojen pohjalta perjantaina Helsingissä.

Palkansaajat ovat antaneet työpaikoilleen hyvin samanlaisen syystodistuksen kuin vuotta aikaisemmin. Työpaikkojen laatua on mitattu neljällä eri ulottuvuudella ja niiden perusteella keskiarvoksi saadaan viime vuoden tapaan 7,9. Työn kannustavuuden ja keskinäisen luottamuksen arvosana on hieman parantunut, mutta toisaalta työntekijöiden voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin ovat vähän heikentyneet.

Tänä vuonna työolobarometrissa on pyritty aikaisempaa enemmän pureutumaan palkansaajien käsityksiin työnsä tärkeydestä.  On  selvitetty muun muassa sitä, kuinka lähellä tai kaukana nykyinen työ on ihannetyöstä ja paljonko työn pitäisi muuttua, jotta se olisi täysin mielen mukaista. Enemmistö (57 %) on arvioinut, että oma työ on varsin lähellä ihannetyötä, sillä muutoksia pitäisi tehdä vain vähän. Kahdeksan prosenttia katsoo työnsä olevan ihannetyön jo tällä hetkellä. Vain kuusi prosenttia on täysin päinvastaista mieltä ja katsoo, että nykyisen työn pitäisi muuttua täysin.

Työtä ja työpaikkaa arvostetaan

Työtä ja työpaikkaa arvostetaan varsin paljon, mutta silti moni olisi halukas jättämään koko työnteon. Runsas neljännes (28 %) sanoo, että ei voisi luopua työstä mistään hinnasta. Vajaa viidennes (18 %) on joko jo jäämässä pois työelämästä esimerkiksi eläkkeelle tai opiskelemaan, olisi siihen valmis vaikka heti tai on ainakin harkinnut asiaa vakavasti. Työstä luopujat ovat varsin epäyhtenäinen ryhmä. Siihen kuuluu yhtä hyvin ihannetyössä olevia kuin niitä, jotka yrittävät selviytyä raskaista, etäällä ihannetyöstä olevista työtehtävistä.

Selvä enemmistö haluaisi vähentää tai keventää työtään työstä luopumisen sijaan. Hieman yli puolet työssä olevista on tätä mieltä. Tähän ryhmään kuuluu keskimääräistä useammin parhaassa työiässä olevia 30 – 45-vuotiaita miehiä tai naisia, naisia hieman useammin kuin miehiä. Työn vähentämistä halutaan useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Työstä suoriudutaan, vaikka työn vaativuus ja henkinen rasitus kasvaneet

Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen entistä vaativammaksi ja erityisesti työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt. Sama kehitys on jatkunut vuonna 2004. Useita vuosia jatkunut rasittavuuden kasvun hidastuminen on taittunut parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Erityisen selvästi tämä näkyy kuntien työpaikoilla.  Myös ylityöt ovat lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Lisäys paikantuu korvauksettomiin ja vapaana korvattuihin ylitöihin.

Palkansaajakunta ikääntyy ja samalla sellaisten työntekijöiden osuus, joilla on sairauksia tai vammoja, kasvaa. Tällä hetkellä kolmanneksella työssä olevista palkansaajista on yksi tai useampi lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai vamma. Muutaman viime vuoden aikana osuus on noussut useilla prosenttiyksiköillä ja sen voi ennakoida edelleen nousevan.  Vuoden aikana sairauspoissaoloja oli keskimäärin kahdeksan päivää työntekijää kohti. Määrä oli hieman pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta pitkällä aikavälillä trendi on tasaisesti kasvava.

Suurin osa niistä, jotka eivät olleet päivääkään pois töistä, oli alle 25-vuotiaita tai yli 45-vuotiaita

Sairaudet eivät välttämättä merkitse sitä, että työstä ei suoriuduttaisi. Niistä ei myöskään välttämättä seuraa pitkiä poissaoloja työstä. Sellaisten palkansaajien osuus, jotka eivät olleet vuoden aina päivääkään poissa työstä, oli 41 prosenttia. Kaikkein eniten tällaisia työntekijöitä oli ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten joukossa.

Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset ovat herkkiä havaitsemaan syrjinnän, eriarvoisen kohtelun ja työpaikkakiusaamisen kaltaisia asioita. Etenkin julkisella sektorilla työskentelevillä tällaisia havaintoja on ollut paljon. Tavallisimpia ovat määräaikaisten ja ikääntyneiden syrjintähavainnot. Työsuhteen tyyppiin perustuvia syrjintähavaintoja on tehty ennen muuta julkisella sektorilla. Työpaikkakiusaamista on havainnut 36 prosenttia palkansaajista ja itsekin työpaikkakiusaamisen kohteena on ollut miltei joka viides. Tällä hetkellä kiusaamisen kohteena sanoo olevansa neljä prosenttia palkansaajista.

Myös väkivallan kohteeksi joutuminen työssä on varsin yleistä. Palkansaajista 6 prosenttia kertoo tällaista tapahtuneen hänelle itselleen ainakin kerran. Naiset ovat olleet väkivallan kohteena kolme kertaa useammin kuin miehet.

Koulutusta ja työelämän kehittämistyötä lisätty

Työelämässä on vuoden aikana tapahtunut myös myönteisiä asioita. Työnantajan maksamaa koulutusta on ollut aikaisempaa enemmän. Erityisesti kunnissa on koulutettu aikaisempaa useampia työntekijöitä. Koulutusjaksot ovat olleet suhteellisen lyhyitä, keskimäärin 5 päivää vuodessa. Työelämää on kehitetty selvästi edellisiä vuosia enemmän teollisuudessa ja kunnissa. Työtapoja on modernisoitu ja muun muassa tiimityö on entisestään lisääntynyt ja tiimejä on tällä hetkellä useammalla kuin kahdeksalla työpaikalla kymmenestä. Palkansaajista 80 prosenttia sanoo, että johdon ja työntekijöiden väliset suhteet ovat avoimet ja kaksi kolmesta on sitä mieltä, että esimiehet suhtautuvat rakentavasti heidän esittämiinsä muutosehdotuksiin.

Työministeriö työolobarometri on tehty vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Vuoden 2004 tiedot on kerännyt Tilastokeskus 6.9. – 6.10.2004 välisenä aikana. Tiedot voidaan yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia viikossa. 1200 haastattelua tehtiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.

Lisätietoja:
Pekka Ylöstalo
puh. 010 60 49200
pekka.ylostalo@mol.fi
- - - - - - - - - - - -

Tiedottaja Anja Kolehmainen
Puh. 010 60 48043
anja.kolehmainen@mol.fi
Työministeriön viestintä
puh. 010 60 48041