Maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus saada tehokkaita ja konkreettisia toimenpiteitä kotoutumisensa edistämiseksi. Näin ehkäistään syrjäytymistä ja autetaan heitä hyvän elämän alkuun. Koulutustakuun on toteuduttava myös heidän osaltaan, korosti työministeri Tarja Filatov Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapsen oikeuksien juhlaseminaarissa Helsingissä torstaina.

Filatovin mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että otamme Suomessa asuvat maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaiset lapset ja nuoret yhdenvertaisina naapureiksemme, tovereiksemme ja ystäviksemme. Heidän kotoutumisensa ei onnistu ilman hyväksyvää ja tukevaa vastaantuloa.

Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Se edellyttää myös yhteiskunnalta muuttumista. Syrjintä voi olla paitsi välitöntä ja aktiivista, myös sen hiljaista hyväksymistä. Pahinta mitä voimme näille lapsille ja nuorille tehdä, on sulkea silmät syrjinnältä ja kiusaamiselta.

Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille tarvitaan tehokkaita ja konkreettisia toimenpiteitä kotoutumisen edistämiseksi. Koulutus on tärkein elementti elämän alkutaipaleella, mutta erityisesti uudessa yhteiskunnassa elämäänsä aloittelevalle. Meidän tulisi turvata heille mahdollisuus samantasoiseen koulutukseen ja muihin tukipalveluihin kuin omilla lapsillamme ja nuorillamme on.

Maahanmuuttajalapset tarvitsevat suomen/ruotsin kielen tehokasta koulutusta eri ikäasteilla, mutta myös oman kielen taito on pyrittävä säilyttämään. Oman äidinkielen hyvällä osaamisella on pitkälle ulottuvia yksilöön vaikuttavia merkityksiä. Pitkällä tähtäimellä sillä on vaikutuksia koko yhteiskunnan monikulttuuristumiselle ja ulospäin avautumiselle.

Vanhempien hyvä kotoutuminen vaikuttaa myös lasten onnistuneeseen kotoutumiseen. Turhia ristiriitoja jää syntymättä myös vanhempien ja lasten välille. Lasten kannalta tärkeintä on äidin onnistunut kotoutuminen, koska äidin merkitys lapselle on hyvin tärkeä.

Filatov kertoi olevansa huolissaan ns. Dublin-tapauksista, joissa perhe on hakenut turvapaikkaa jossain muusta EU-maassa, johon hakijat tämän Dublin-asetuksen mukaisesti palautetaan. Tapauksissa on ollut mukana hyvin väsyneitä ja toivottomia ja suorastaan kriittisessä tilassa olevia ihmisiä, kokonaisia perheitä ja lapsia. Kyseessä on uusi ilmiö, jota on tutkittava ja seurattava.

Turvapaikan hakijoiden vastaanotto on Suomessa jo vakiintunutta toimintaa ja lasten tarpeet on pyritty huomioimaan niin hyvin kuin mahdollista. Kotouttamislakiin ollaan parhaillaan  tekemässä muutosta, joka pohjautuu EU:n hyväksymään asiaa koskevaan direktiiviin. Filatov korostaa, että meidän tulee kehittää kuntouttavia palveluita, joita mahdollisesti kriisissä oleva lapsi tai nuori tarvitsee.

Turvapaikanhakijalapsen ja pakolaislapsen oikeus turvaan ja oikeus perheeseen tulee Filatovin mielestä selvittää huomioiden erityisesti lapsen näkökulma ja lapsen etu. Lapsia ei saa lähettää Suomesta pois olosuhteisiin, joista meillä ei ole varmuutta.  Näin tulee menetellä erityisesti silloin, jos seurantajärjestelmää ei ole.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on parhaillaan valmisteilla. Siinä on tarkoitus linjata hallituksen politiikkaa. Meillä on työnjaon suhteen ongelmia siinä, että asioita hoitavat useat tahot eli sosiaali-, opetus- ja työhallinnon viranomaiset. Ne maahanmuuttajat, jotka eivät kuulu työvoimaan, jäävät helposti vaille tarvittavia palveluja. Ohjelmatyössä on Filatovin mielestä  tarkasteltava lapsen asemaa kokonaisuutena. Sillä, miten välitämme maahanmuuttajalapsista, mitataan perusarvojemme ja perusoikeuksiemme asema tässä tehokkuutta arvostavassa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Meillä Suomessa panostetaan paljon osaamiseen ja taloudelliseen kasvuun. Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä perussyytä, miksi näin teemme. Näillä panostuksilla ja linjauksilla tavoittelemme hyvää elämää. Juuri tästä YK:n yleiskokouksessa 15 vuotta sitten hyväksytyssä Lapsen oikeuksien sopimuksessakin on kysymys. Myös maahanmuuttajalapsella ja -nuorella on oikeus hyvään elämään, korosti ministeri Filatov. Hyvä elämä on tavoite, taloudellinen kasvu vain väline tavoitteen saavuttamiseksi. Se tuntuu joskus unohtuvan.

- - - - - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä/puh. (09) 16001, 19.11. alkaen myös 010 60 4001