Työministeri Tarja Filatovin ehdotus uudeksi vuosilomalaiksi tuo parannuksia määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksiin.  Myös loman ajankohtaan on tulossa väljyyttä. Tarkoitus on turvata kaikille oikeus palkalliseen vuosilomaan, parantaa työn ja perheen yhteensovittamista sekä lomaoikeuksia pitkien sairauspoissaolojen ja lomautusten ajalta. Vuosilomalakiesitys on tarkoitus käsitellä 11.11. valtioneuvoston istunnossa.

Työministeri Tarja Filatovin ehdotukseen ei sisälly mahdollisuutta muuttaa viides lomaviikko rahaksi.

Lakiehdotuksen mukaan lomaa ansaittaisiin edelleen työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa ansaittaisiin joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin säännön piiriin puolestaan kuuluvat työntekijät, jotka tekevät työtä kuukaudessa alle 14 päivää, vähintään 35 tuntia.

Osa-aikaisten työntekijöiden asemaa parantaisi se, että nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Näin ollen osa-aikaisia 35 tunnin säännön piirissä olevia ei kohdeltaisi kokoaikaisia epäsuotuisammin  sairauspoissaolo- tai lomautustilanteissa.

Loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jäävien, vähän työtä tekevien asemaa ehdotetaan parannettavaksi säätämällä työntekijän oikeudesta lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voisi  saada kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä olisi halutessaan oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksettaisiin lomakorvaus. Tämä koskisi myös kotityöntekijöitä ja  työnantajan perheenjäseniä, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä.

Oikeus vapaan pitämiseen olisi myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. Tällöin vapaan enimmäispituus määräytyisi samoin kuin vuosiloman pituus. Säännös turvaisi edellä tarkoitetuille määräaikaisille työntekijöille oikeuden työstä vapautukseen samalla tavoin kuin vakinaisessa työssä oleville.

Ehdotukseen liittyvä merkittävä parannus on se, että lomapalkkapohjaan lisättäisiin laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otettaisiin huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaoloajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka.

Filatovin mukaan määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien asemaa parantaisi myös mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksia ei maksettaisi lomakorvauksena määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vaan lomaetuus voitaisiin siirtää pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa.

Ministeri Filatov pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan lain toimivuutta.

- - - - - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/puh. (09) 16001