- Ensi vuoden alusta alkaen työvoimatoimistojen tavoitteena on tarjota kaikille nuorille viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Hanke onnistuu vain yhteistyössä nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa, sanoi työministeri Tarja Filatov Nuorten aktivointiseminaarissa Janakkalassa maanantaina.

Filatov korosti, että nuorista on pidettävä aidosti huolta. Koulutustarjonnan on oltava nuorten itsensä kannalta mielekästä. On myös etsittävä tilastolukuja syvempiä syitä niiden nuorten työttömyyden pitkittymiseen, jotka eivät ota vastaan tarjottuja toimia.

- Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 lukien. Pahimmillaan Suomessa oli lähes 100 000 työtöntä nuorta. Onneksi määrä on alentunut kolmannekseen. Viime vuosina aleneminen on hidastunut, koska nuoret ovat työmarkkinoilla herkästi ns. puskurityövoimaa. Kun talous kasvaa ja työpaikkoja syntyy, nuoret imetään työmarkkinoille, mutta hitaamman kasvun vaiheessa heidän työhön pääsemisensä vaikeutuu.

- Ilahduttavasti myös Hämeessä nuorten työttömyydellä on ollut laskeva suunta. Elokuussa nuorten työttömyys oli 9,3 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysjaksot ovat aikuisten työttömyysjaksoja lyhyempiä ja onneksi nuorten yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys ei ole yleistä.

- Nuoret 20-24-vuotiaat työllistyvät avoimille työmarkkinoille tasaisesti ympäri vuoden. Sen sijaan alle 20-vuotiaita kysytään lähinnä kesätöihin. Filatov pitää tärkeänä, että kaikilla nuorilla – erityisesti siirtymävaiheessa peruskoulun loppuessa – on näkymä jatkosta niin, ettei putoamista työn tai koulutuksen ulkopuolelle pääse tapahtumaan. Tarjottavien jatkotoimien on oltava nuoren kannalta mielekkäitä ja jatkoelämää palvelevia.

Filatov kertoi, että hallitusohjelman mukaisesti nuorille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Tämä tavoite on asetettu työvoimatoimistoille ensi vuoden alusta. Pienemmillä paikkakunnilla tavoite on toteutunut lähes kokonaan jo nyt. Suurille kaupungeille tavoite on haasteellinen, koska niissä on suuremmat määrät takuun piiriin tulevia nuoria.

- Monenlaisia toimenpiteitä nuorten tilanteen parantamiseksi tehdään. Nuorten siirtymistä koulutukseen nopeutetaan, yhteishakua sekä opinto- ja ammatinvalinnanohjausta tehostetaan ja lisätään käytännön tutustumista työelämään. Koulutustakuun tavoitteeksi on sovittu, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai peruskoulun lisäopetuksessa. Nuorten työpajatoimintaa ollaan vakinaistamassa ja sillä tuetaan nuorten valmiuksia siirtyä koulutukseen ja työelämään. Työpajojen palvelutarjontaa lisätään ja toimintaa suunnataan nuorten elämäntaitojen ja sosiaalisten valmiuksien tukemiseen.

- Lähes kaksi vuotta on toiminut Nuorten osallisuushanke, joka syntyi siitä huolesta, että liian moni nuori putoaa peruskoulun jälkeen jatko-opinnoista tai työelämästä. Menossa oleva hankevuosi on ollut tärkeä hankkeelle ja hankepaikkakunnille toiminnan lujittamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Käynnistysvaihe on ohi ja tekeminen täydessä vauhdissa. Osallisuushanke edistää nuorten työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Nuorten kaikinpuolinen osallistumisen vahvistaminen on hankkeen päätavoitteita. Paikallisten toimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä siten, ettei nuorista huolehtimisella olisi hallinnollisia raja-aitoja. Vaativa ryhmä ovat 15-17-vuotiaat nuoret, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Ehkä ei ole halua tai voimia oman elämän suunnitteluun. Hankkeissa on onnistuneesti saatu mukaan toimintaan nuoria, jotka muutoin eivät osallistu tai ehkä elävät jo riskirajoilla.

Filatov toivoo, että pitkäjänteinen työ asioiden ja asenteiden muuttamiseksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi korjaa tilanteen ”palokuntatyöstä” kohti ennaltaehkäisevää toimintaa. Osallisuus vaatii yhteistyötä nuorten ja aikuisten kesken ja työtä on tehtävä nuorten ehdoilla. Nuoret eivät tunne tai tiedä eivätkä kunnioita aikuisten rakentamia hallintorajoja tai kuntarajoja. He liikkuvat tarpeidensa, toiveidensa ja kavereidensa mukana. Näin eri toimijoiden työtä tulee ohjata itse perustehtävän toteuttaminen eikä raja-aitojen ylläpitäminen.

- - - - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä/puh. (09) 16001