Varhainen puuttuminen työpolitiikan menetelmänä -projekti järjesti Tavoitteena hyvä työura  -seminaarin Helsingissä maanantaina. Seminaarissa pohdittiin, mitä hyvän työuran turvaaminen edellyttää eri toimijoilta ja miten riskitekijöihin puuttumisella parannetaan työvoiman tarjontaa ja työllisyyttä. Tilaisuudessa todettiin muun muassa, että varhainen puuttuminen alentaa työvoiman kustannuksia.

- Varhaisella puuttumisella voidaan pitkällä aikavälillä työttömyyden kustannuksia alentaa. Puuttuminen hyvää työuraa uhkaaviin riskitekijöihin lisää työvoiman tarjontaa. Tällä on erityisesti merkitystä nyt, kun työmarkkinoiden rakenne muuttuu lähimpien kymmenen-viidentoista vuoden aikana,  projektin päällikkö, työmarkkinaneuvos Hannu Kauppi sanoi.

Kauppi totesi myös, että työuraan liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Riskien vaikutus pitää poistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä korostaa kuntien toimenpiteiden merkitystä. Perusta hyvälle työuralle luodaan jo ennen siirtymistä työelämään. Kun tarkastellaan työuraa koko pituudeltaan, työuraan liittyvistä palveluista vastaavat toimijat vaihtuvat. Kunnalla on keskeinen vastuu, kun luodaan perusta hyvälle työuralle. Työnantajalla on suuri vastuu silloin, kun ollaan työelämässä. Työhallinto pyrkii omalta osaltaan estämään riskien toteutumista. Kun asiakas on pitkäaikaistyötön, monet riskit ovat ehtineet jo toteutua ja kasautua. Tämä nostaa työllisyystoimenpiteiden kustannuksia verrattuna siihen, että ongelmiin olisi puututtu ajoissa.

Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimenpiteitä, jotka ajoittuvat työuran alkuvaiheeseen  ja joilla uhkaaviin riskeihin pystytään ennalta vaikuttamaan.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jukka Vuori on tutkimusryhmänsä kanssa selvittänyt, kuinka varhainen puuttuminen terveyden ja työkyvyn riskitekijöihin parantaa myöhempää työuraa. Tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola Etlasta toi esille ikäryhmien vaikutuksen tulevaan työllisyyskehitykseen.

Selvityksen mukaan suuret ikäluokat jatkavat työelämässä kauemmin kuin edelliset ikäluokat, mikä antaa lisäaikaa sopeutua työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Selvitys toi esille uutta yrityskohtaiseen aineistoon perustuvaa tietoa muun muassa ikäryhmien erilaisista palkkajoustoista.

Valtioneuvoston controller Tuomas Pöysti käsitteli kysymystä politiikan ohjauksesta ja vastuusta silloin, kun tarkastellaan työuraan liittyviä palveluja. Vastuut palvelujen järjestämisestä jakautuvat laajalle. Hyödyt ovat monelta osin nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä. Kuntaliiton suunnittelu-päällikkö Reijo Vuorento kannatti voimakkaampaa puuttumista nuorten työttömyyteen. Vuorento esitti neuvotteluja nuorten aktivointituesta ja käytännön toimenpiteistä nuorten aktivoimiseksi.

Tutkija Leena Silvennoinen-Nuora Tampereen yliopistosta kertoi hallinnon rajat ylittävien palveluketjujen järjestämiseen liittyvistä ongelmista. Ylitarkastaja Harry Pulliainen tarkasteli työhallinnon palveluja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta, ja tutkija Kari Hietala raportoi erilaisten varhaisen puuttumisen projekteista ja menetelmistä arvioinnin perusteella.

------------------------

Lisätietoja:
Työmarkkinaneuvos Hannu Kauppi, puh. (09) 1604 8036, 0400 438 577, hannu.kauppi@mol.fi
Työministeriön viestintä, tiedottaja Kirsti Kallio, puh. (09) 1604 8055, 040 512 7976