- OECD:n suosituksista paistaa tietynlainen sukupuolisokeus, ehdotettujen toimien sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu. Valitettavasti ne monissa kohdin näyttävät olevan tasa-arvotavoitteiden vastaisia, arvioi työministeri Tarja Filatov OECD:n Suomea koskevaa taloudellista maaraporttia keskiviikkona. Hän puhui Naisten illassa Janakkalassa.

 - Naiset ovat miehiä useammin pienipalkkaisia ja nykymuotoiset tupot ovat hillinneet sukupuolten välisten palkkaerojen kasvua. Nyt kuitenkin OECD suosittelee, ettei tulopoliittisissa sopimuksissa sovittaisi jatkossa euromääräisiä vähimmäiskorotuksia, jotka korottavat suhteellisesti eniten pienipalkkaisten tuloja. Jos suositus pantaisiin toimeen, palkkaerot miesten ja naisten välillä todennäköisesti kasvaisivat, mikä on vastoin hallitusohjelman tasa-arvolinjauksia ja myös EU-työllisyyspolitiikan linjauksia.

 - Kaupan aukioloaikoja suositellaan löyhennettäväksi. Vähittäiskaupan työntekijöistä enemmistö on naisia ja monilla on työn ja muun elämän yhteensovittamisessa jo nykyisellään ongelmia. Aukioloaikojen vapauttaminen entisestään vähentäisi todennäköisesti perheellisten kaupanalalla työskentelevien mahdollisuuksia viettää aikaa perheittensä parissa. Muut perheenjäsenethän ovat yleensä vapaana iltaisin ja viikonloppuisin.

 - OECD toteaa myös, että eläkkeiden kertyminen ns. työssäoloaikaan verrattavana aikana ei ole taloudellisesti perusteltavissa. Mm. perhevapaat ovat tällaista ns. työssäoloon verrattavaa aikaa. Suurimman osan perhevapaista käyttävät naiset, joten jos eläkkeet eivät kertyisi perhevapailla, naisten eläkkeet pienenisivät jatkossa. Jo nyt naisten eläkkeet ovat keskimäärin pienemmät kuin miesten eläkkeet ja uudistus kasvattaisi eroa entisestään.

 - OECD ehdottaa, että julkisten menojen pienentämiseksi mm. kotihoidontuki tulisi ottaa uudelleenarvioinnin kohteeksi. Suomalainen järjestelmä, joka tarjoaa pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden valita päivähoidon tai kotihoidon, on osoittautunut suosituksi. Molempia vaihtoehtoja käytetään. Kotihoidontuen alentaminen tai poistaminen toisi työmarkkinoille lisää työvoimaa, mikäli kotona lapsia hoitaville naisille on tarjolla sopivia työpaikkoja. Jos työmarkkinat eivät vedä, osa kotona lapsia hoitavista naisista siirtyisi työttömiksi, mikä lisäisi julkisia menoja. Myös lasten päivähoidon järjestämiseen tarvittaisiin lisää resursseja.

Filatovin mielestä parempi vaihtoehto on etsiä keinoja, jotka helpottavat erityisesti naisten paluuta työelämään perhevapaiden jälkeen. Suomessa on monia järjestelmiä, jotka tukevat työssä olevan ihmisen mahdollisuutta päivittää osaamistaan mm. koulutusvakuutus ja Noste-ohjelma. Työtön voi parantaa ammattitaitoaan työvoimapoliittisen koulutuksen avulla.

 - Lasta pitkään kotona hoitavan naisen asema on heikko, jos hän toimii ammattialalla, jossa osaaminen vanhenee nopeasti. Vaikka naisella olisi hyvä ammattitaito, hän rinnastuu herkästi työnantajan silmissä pitkäaikaistyöttömään varsinkin, jos useamman lapsen perhevapaat ketjuttuvat.

Filatovin mielestä pitäisi kehittää järjestelmä, joka helpottaa perhevapaajakson aikana osaamisen päivittämistä. Työministeriö on parantanut perhevapaalla olevan asemaa siten, että starttirahaa voi käyttää heti vapaan päätyttyä. Aiemmin raha oli vain työttömien käytössä.

- - - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/ (09) 16001